Innaallagissap sarfaa suua?

Innaallagissap sarfaa (elektricitet), ulluinnarni sarfamik (el) taaneqartartoq nukiit ilagaat elektronit sarfaannik sananeqaateqartoq. Silaannarsuarmi suulluunniit tamarmik atominit sananeqaateqarput. Atomip sananeqaatigaa nukeqarfik (kerne) sarfamik tigooraasinnaasoq taannalu elektroninik sarfamik tigooraasinnaanngitsunit avatangerneqarsimavoq. Nukeqarfiup elektronillu akornanni oqimaaqatigiinneq nukimit avataaneersumit sunnerneqarpat atomip elektroni ataaseq pisinnaavaa annaasinnaalluguluunniit. Elektronit ”annaaneqaraangamik” taakku sarfamik elektriskiusumik pilersitsisarput ilaatigut kiassarnermut, qaammaqqutinut motorinullu atorneqarsinnaasumik.

Sarfaq qanoq pinngortittarparput?
Illoqarfinni nunaqarfinnilu amerlanerni sarfamik pilersuineq inaallagissiorfinnik dieselimik ingerlatilinnik tunngaveqarpoq. Nuki oliami nassaassaasoq dieselmotorikkut nukinngortinneqartarpoq (mekanisk energi), tassa kaavinneq. Dieselmotori sarfaliuummut (generator)  angisuumut attavilerneqartarpoq taannalu kaavileraangat sarfaq pilersinneqartarpoq.

Innaallagissiorfiit nuki oliamiittoq atorluarpallaartanngilaat. Taamaallaat nukip oliamiittup 35-42 %-ia sarfanngortinneqartarpoq (elektrisk energi). Kiak atorlugu innaallagissiornikkut kiak dieselmotorip pilersitaa sinneruttoq illut kiassarnerannut imermullu kissartumut (fjernvarme)  aamma iluaqutigineqartartuuppat  – Kalaallit Nunaanni pissutsit eqqarsaatigalugit oliap nukingata iluaqutigineqarnera 60-90 %-imut annertusitinneqarsinnaavoq.

Illoqarfinni erngup nukiliorfinniit sarfamik pilersorneqartut, taakkunani nuki erngup nakkaanerani pilersinneqartartoq iluaqutigineqartarpoq. Erngup nakkarfia takineruppat innaallagissiorfiup sarfaq anginerusoq pilersissinnaavaa. Erngup nakkaasup turbinit kaavitilersarpai taakkulu sarfaliuutit ingerlatilersarpaat sarfaq pilersillugu. Erngup nukingata 90 %-iata missaa sarfanngortinneqartarpoq.

Qanoq ililluta sarfamik pilersuisinnaanngortarpugut?
Sarfap sakkortussusia (spænding) innaallagissiorfinnit pilersinneqartoq ledningikkut aqqusaaraangami 132.000 tikillugit sakkortussuseqartarpoq. Sakkukillisaaviit illoqarfinni tamani tamaaniittut sarfap sakkortussusia annikillisartarpaat. Taakku aqqutigalugit sarfaq 230 volt illuni ikkuffinnut imaluunniit 400 volt errorsivinnut, igaffinnut assigisaannullu atugassaq pilersinneqartarpoq.
Sakkukillisaavinniit sarfaq kabelskabimut ingerlanneqartarpoq tassanngalu sarfaq ledningit nunap iluatigoortut aqqutigalugit illunut qaninnernut agguarneqartarluni.

Sarfaq qanoq annertutigisoq Nukissiorfiit tunisarpaat?
Ukioq 2008-mi sarfaq 302 millioner kWh tunivarput.
Ukiumut agguaqatigiissillugu 300 millioner kWh missaa tunisarparput.

Inoqutigiit sarfaq qanoq annertussusilik atortarpaat?
Kalaallit Nunaanni inoqutigiit ataatsit ukiumut agguaqatigiissillugu sarfaq 3.500 kWh missaa atortarpaat.

Sarfaq qanoq akeqarpa?
Sarfamut qanoq akiliissaninni apeqqutaasarpoq sumi najugaqarnerit, tassami sarfamik tunisassiorneq sumiiffimmiit sumiiffimmut assigiinngisitaarmat.