Imeq qanoq paasineqassava?

Imeq uani pineqartoq tassaavoq imertagarput angerlarsimaffitsinni qipiinnariaq imaluunniit imeq imertartarfinniittoq. Tassa taannaavoq imeq ilaatigut imertagarput, errorsinermut erruinermullu allanullu atortagarput.

Imeq inuup imigassaatut taasinnaajumallugu malipparput ”Erngup imigassap pitsaassusia aamma imermik pilersuiviit nakkutigineqarnerat pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 7, 17. marts 2008-imeersoq. Nalunaarut taanna suliarineqarpoq erngup imigassap pitsaassusia aamma imermik pilersuiviit nakkutigineqarnerat pillugu EU’p nalunaarutaa tunngaviaglugu.

Imeq inuup imigassaa qanoq pilersittarparput?
Imeq tarajuitsoq inuup imigassaatut pilersittagarput sumiiffinni amerlanerni ersiinnartoq tatsineersuusarpoq ataasiakkaanilu kuunneersuusarluni. Nunaqarfiit ilaanni allanik periarfissaqanngitsuni immap imia tarajulik tarajuigassanngorlugu atorneqartarpoq imeq inuup imigassaa minguiagaq pissarsiarineqassappat. Ukiukkut Qaanaami siku sermimeersoq aatsillugu imerisarparput.

Tamatuma kingorna erngup tarajuitsup illoqarfiit imeqarfiini nunaqarfinnilu pumpeqarfinni suliarineqartarnera sumiiffimmiit sumiiffimmut assigiinngissuteqalaartarpoq. Ataatsimut isigalugu Kalaallit Nunaanni imeq kiniitsuuvoq (imeruminartuuvoq) seernartuullunilu assigingajannerullugu imeq uullugu akuiagaq. Imeq minguiarniarlugu kalkimik aamma/imaluunniit sodamik akuneqartarpoq. Tamatuma kingorna imeq nalinginnaasumik sioraajaatikkoortinneqartarpoq sukujuiarniarlugu.

Imeq ersiinnartoq tupinnanngitsumik bakteriaqartarmat taamaattumik bakteriaajarneqartassaaq. Bakteriaajaasarneq pisinnaavoq klorimik akuliinikkut, UV-mik qinngorfigititsitsinikkut imaluunnit soorlu imermik akuiaavitsinni nutaani taamaaliortartugut, periaatsit taakku marluk tamaasa atorlugit.

Erngup pitsaassusia qanoq ittuua?
Pingaartuuvoq imeq inuup imigassaa minguitsuutsissallugu pitsaassuseqartissallugulu Nukissiorfiillu imermik ingerlaavartumik misissueqqissaartarpoq.

Imeq inuup imigassaa qanoq pilersuutigisarparput?
Imeq illoqarfinni imeqarfinnit illunut attavilerlugu pilersuutigisarparput illullu amerlanersaat imermut attiviligaapput. Taamaattorli illoqarfinni illut ilaat suli imermut tankeqartarput taamaattumillu imertaassuit atorlugit taakku imermik pajuttortarpavut. Inoqutigiit imermut tankeqanngitsut imertartarfinnut imertartariaqartarput.

Nunaqarfinni illut ikittuinnaat imermut attaviligaapput. Nunaqarfimmiut imertartarfimmut/-nnut imertartarnerat nalinginnaasuuvoq.

Imeq inuup imigassa qanoq annertutigisoq tunisarparput?
Ukiut tamaasa 6.0 millioner m3 missaaniittoq tunisarparput, tassa imeq 6.000 millioner liter. Affaa sinnilaarlugu aalisakkanut suliffissuarnit atorneqartarpoq.

Imeq inuup imigassa qanoq annertutigisoq inoqutigiit ataatsit atortarpaat?
Kalaallit Nunaanni inoqutigiit ataatsit agguaqatigiissillugu imeq qanoq annertutigisoq atorneraat oqaatigisinnaassagaani apeqqutaavoq atuisut sumi najugaqarnersut. Agguaqatigiissillugu  120 m3-iuvoq, tassa ukiumut assigaa 120.000 liter. Assersuutigalugu nunaqarfinni inuit namminneq imertartariaqartarmata atuineq annikinneralaarsuuvoq.

Imeq inuup imigassaa qanoq akeqarpa?
Sumi najugaqarneq apeqqutaatillugu erngup akia assigiinngisitaarpoq, imermimmi pilersuinerup akia sumiiffimiit sumiiffimmut assigiinngittarmat.