Inuussutissarsiorneq ineriartornissamut matuersaat

Allaaserisaq Aqqalu Jerimiassen, Inuussutissarsiornermut Nukissiuuteqarnermullu Naalakkersuisoq

Ukiuni aggersuni nunatsinni aningaasaqarnerup suli ineriartoqqinnissaa qulakkeerumallugu, pisariaqarpoq nukissiornermi tunngaviusumik piumasaqaatit kiisalu suliniutit aalajangersimasut qulakkeerneqarnissaat, taakkua Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornermi suliassaqarfimmi pioreersumi nutaassanilu ineriartortitseqataassapput.

Pisortat nukissamik imermillu pilersuinerat aalajangiisuulluinnarpoq inooriaatsip nutaaliaasup soorluttaaq inuiaqatigiinni inuussutissarsiornermik ineriartortitsinerup ingerlanneqarnissaannut. Uanga erseqqissumik anguniagaraara, pisortat nukissamik- aamma imermik pilersuinerat tatiginartuussasoq, pissarsiarineqarsinnaassasoq aamma aningaasatigut iluaqqutissartaqassasoq inuussutissarsiornermik ingerlatsisunut taamatuttaaq innutaasunut ataasiakkaanut.

Naalakkersuisut Nukissiornermut aamma Imermik pilersuinermut pilersaarutaata kingunerisaanik, nukissaq aamma imeq kikkunnut tamanut akikinnerusumik pissarsiarineqarsinnaavoq, saniatigut nukissiornermik aaqqissuussinerup nutarterneqarneratigut puijuaannartitsineq annermik isiginiarneqalerpoq. Nukissiuutit piujuaannartitsinermik aallaavillit ineriartupiloorput, aamma anguniagaavoq Kalaallit Nunaat 2030-mi nukissamik piujuaannartitsinermik aallaaveqartumit pilersorneqassasoq.

1993 aallarnerfigalugu Kalaallit Nunaat ilaatigoortumik nukissamik imminut pilersortuuvoq, aamma Kalaallit Nunaanni imermik nukissiorfiit pisoqaanerpaartaat ukioq manna 25-nik ukioqalerpoq. Nuup eqqaani Kangerluarsunnguami imermik nukissiuuteqarfik, 1993 aallarnerfigalugu Nuummi inuussutissarsiortunut innuttaasunullu sarfamik kiassarnermillu pilersuisuuvoq. Ullumikkut Nuummi Nukissiorfiit nukissamik pilersuinerata 99 procentia, nukissamit piujuaannartumit pissarsiarineqartarpoq.

Naalakkersuisut anguniagaraat, nukissaq piujuaannartoq ilaatigut imermit, seqinermit anorimillu nukissiornermit nukissat sumiluunniit pilersitsiffigineqarsinnaasuni tamaginni 2030-mi atugaassasut. Anguniagaq taanna anguneqassappat, qulakkeerniarpara, ukiut tulliuttut sisamat ingerlanneranni Kalaallit Nunaanni illoqarfinni nunaqarfinnilu tamaginni piujuaannartitsinermik nukissiutaasinnaasut tamaviimmik uuttortarneqarnissaat. Taakkua tassaapput seqinermit, anorimit aamma imermik il.il. uuttortaanerit, taamaaliornikkut 2030-p tungaanut aningaasaliissutissanut pisariaqartunut tunngavissiisoqaqqullugu.

Kalaallit Nunaanni suli nukissiuutissatut periarfissanik atorneqanngitsunik assersuutigalugu erngup nukinganik innaallagiornissamut periarfissaqarpoq. Tamanna ilaatigut Maniitsup eqqaani periarfissami annertuumi piuvoq, tassani 650 MW tikillugu piginnaasaqartoqarnera tagginneqarnikuuvoq. Sumiiffik Alcoamit inniminnerneqarsimagaluarpoq aluminiumik aatsitsivissatut suliniutip ilaattut. Naluneqanngitsutut suliniut taanna ukiualuit matuma siorna unitsinneqarpoq. Piffassap ilaani naalakkersuisoqarfima avataani suleqatit peqatigalugit sumiiffimmi misissuinernik ingerlatsisoqarpoq, nunarsuup kiatsikkiartornerata sunniutai aallaavigalugit imeqassutsimut paasissutissat nutarterneqarnerannik imalimmik. Sumiiffimmi misissuinermit misissuinerniillu allanit paasisat maanna nukissiornermik suliassaqarfinnut angisuunut nittarsaanneqassallutik piareersimalerput. Saniatigut nunarsuarmi aningaasaqarneq maanna pitsaanerlerpoq taamaattumik piffissami matumani toqqaannartumik nittarsaasinermik ingerlatsinissaq naapertuuppoq, inuussutissarsiornermik ingerlatsisut nukissiornermik annertuumik pisariaqartitsisut kajumilersinniarlugit, ass. paasissutissanik katersivissuit.

Imermik nukissiornermi periarfissanik atorluaanissamut inerisaanermik ukkassinerup saniatigut, siunissami sermip aamma erngup imigassiatut nunatsinni pisisartunut soorluttaq nunanut allanut tunisassiarineqarneranik ingerlatsinerup pingaartinneqarneranik ingerlatsissaanga.

Sermimik aamma imermik nunanut allanut tuniniaanissamut Pilersaarusiaq (2017-18) Naalakkersuisunit akuersissutigineqarpoq, sermimik- aamma imermik suliassaqarfiup inuussutissarsiutigineqarsinnaaneranut ineriartortitsinissaq siunertaqaralugu, taamaaliornikkut aningaasaqarnerneq pitsaasumik ineriartorsinnaaqqullugu taamatullu inuiaqatigiit siuariartorsinnaaqqullugit.

Kalaallit Nunaannit sermimik imermillu nunanut allanut tuniniaanissaq pillugu pilersaarusiamit 2004-meersumit misilittakkat naleqarluartut amerlasuullu pissarsiarineqarsimapput. Ilikkakkat ilagaat, imeq sermerlu Kalaallit Nunaanneersoq allanit pissarsiarineqarsinnaasumit akisunerulersillugu tuniniarsinnaaneranik naatsorsuutigisaqarsinnaannginnerput. Taamattumik tunisassiortut takutissavagut ajornanngitsunnguamik aamma akikitsunnguamik Kalaallit Nunaanni imermik annertoorujussuarmik pilersuisoqarsinnaasoq.

Inuussutissarsiornermut Nukissiuuteqarnermullu Naalakkersuisoq GEUS suleqatigalugu kitaani sumiiffinnik arlalinnik sermersuarmit imermik annertuumik kuuttoqarfinnik nalunaarsuinermik ingerlatsipput, imerlu taakkunannga imerneqarsinnaasoq pitsassuuvoq. Sumiiffiit tamakkua ukioq manna kingusinnerusukkut tunisassiorfissuarnut ammasumik neqeroortitsineq aqqutigalugu neroortitsinermik ingerlatsiffigineqassapput.

Inuussutissarsiornermi suliassaqarfik alla ukiuni kingullerni siuariartorfiusoq tassaavoq takornariartitsinermik suliassaqarfik, aamma uanga takorluugaraara ineriartornissamut periarfissaqartut suli tapersersorneqartuarnissaat. Takornariartitsinerup ineriartortinneqarnerani pineqarput, takornariat Kalaallit Nunaanni misigisaqartinneqarnissaannut periarfissanik pitsaanerpaanik pilersitsinissamut tunngasut. Pingaaruteqarpoq Ilulissat kangerluata eqqaani Visitorcenterimik (tikeraanut qitiusoqarfimmik) pilersitsinissaq erseqqissaatigissallugu, tassannga sermeq pillugu ilisimasat nunarsuarmilu silaannaap kissatsikkiartornerata sunniutai saqqummiunneqartassapput. Ilanngullugu Visitor Centerit kommunini tamani pilersinniarneqassapput.

Takornariaqarnermik suliassaqarfiup ineriartoqqinnerata kingunerisaanik suliniutit qulakkeerinnissutaasussat, nunatsinnut takornarianit ikinnernit kajumigineqartartuni, takornarianik amerliartortunik sullissisinnaanerat kiisalu najukkani innuttaasut takornariartitsinermit aningaasarsiorsinnaanerannut periarfissaat pitsanngorsarneqassapput. Taamaattumik nunatsinni takusassat alutornartut aamma takornarianit kajumigineqarsinnaasut allat nalunaarsorneqarnerannik suliamik aallartitsissaanga, atortussanik pisariaqartunik pilersitsisoqarnissaanik siunertaqarlunga, soorlu ikaartarfinnik, assiaqutinik, paasissutissanik, allagartarsuarnik il.il. alutornartuutit illersorneqarnissaannik siunertanut – pingaartumik takorannersuutitta takuniarneqarnerat aningaasanik isertitsissutaatikkumallugu.

Nukissiorneq, takornarialerineq kiisalu sermimik imermillu suliniutit pillugit sammisat, tassaapput ilanngussami matumani quppernerni tulliuttuni annermik atuarneqarsinnaasut.

Kilde: AG Inuussutissarsiornermut tunngassoq sammisaq sap. ak. 39, 2018
Asseq: Leiff Josefsen