Eqqakkat nukissatut atorneqassasut

Suliniut nutaaq aqqutigalugu illoqarfinni nunaqarfinnilu eqqakkanik passussineq pitsaanerusoq qulakkeerneqassaaq, taamaaliornikkut atortussiat nukissatut aamma atoqqitassatut annermik naleqalersinneqaqqullugit.

 All. Martin Poul Pedersen

Eqqagarsuit qaleriiaattut tippaannikut kusassaataanngivikkamik. Pingaartumik nunami aningaasarsiornerup ilarujussuata takornariarfittut immikkuullarissutut isigineqarluni matussuserneqarnissaanik takorluugaqartumi. Taamaattumik Kalaallit Nunaanni eqqakkanik passussineq pikkorinneruffigineqartariaqarpoq, unammilligassarlu taanna Naalakkersuisut kommunillu suleqatigiillutik akisussaassuseqartumik tiguaat.

Suliniut annertooq siorna aallartinneqarpoq, 7,3 mio. koruunit kommunini eqqagassanik passussinermut atugassiissutigineqarnerisigut. Tassunga ilanngullugit, avatangiisilerisunik nutaanik atorfinitsitsinerit aamma eqqakkanik angallassinikkut ineriartortitsinerit nutaat misilerarneqarnerat. Tassaniippormi unammilligassat imaannaanngitsut ilaat.
– Ajoraluartumik suliassaqarfiup oqaluttuassartaa pitsaasuunngilaq. Kisianni maanna nukissarpassuit aningasarpassuillu atorlugit eqqakkanik pitsaanerusumik poortuisinnaaneq angallassisinnaanerlu ingerlanneqaleruttorput, tamannalu alloriarneruvoq pitsaasoq, Frank Rasmussen oqarpoq, taanna Kommuneqarfik Sermersuumi eqqagassalerinermik suliassaqarfimmi pisortaavoq.

Kommunimi ukiuni kingulliunerusuni torersaassineq annertuumik isiginiarneqarpoq aamma minnerunngitsumik – isumatusaarniarneq, taamaaliornikkut eqqakkat annermik naleqalersinneqarnissaat pineqarpoq. Taamaattumik Naalakkersuisut peqatigalugit eqqakkat pillugit suliniut qujarunnaqaaq.
– Sivisuumik ingerlatsisimalerpugut, soorunami kikkut tamarmik assigiimmik ingerlatsilerumanerat isumatoqaaq, aamma qularutigineqassanngilaq, namminersorlutik oqartussat kommunillu suliassaqarfik manna pillugu imminnut naalaarnerulernerat, Frank Rasmussen oqarpoq.

Ikuallaavimmukaassassat amerlanerit
Frankip erseqqissaatigaa, unammilligassat annerpaartarisaat – eqqakkanik angallassinerup, umiarsuit angalanerisa apeqqutaanerat aamma taamaattumik silap sikullu pissusiisa saniatigut
– tassaammat ikuallaaviit piginnaasaat. Matumani ikuallaaviit pioreersut mikivallaarujussuarput. Eqqakkat tamavimmik isumannaatsumik aamma avatangiisinut tulluartumik angallanneqarsinnaagaluarpataluunniit, ajornartorsiutit nuuinnarneqassapput.
– Sumiiffinni eqqakkat naleqalersinneqarsinnaanerannut pingaarneq tassaavoq ikuallanneqartarnerat. Taamaaliornikkut nukissamik kiassarnermillu pissarsissaagut, taamaattumik ikuallaaviit anginerusut pigineqalernissaat pisariaqartinneqarpoq, Frank Rasmussen oqarpoq.

Saniatigut kommuninit atortussiat atoqqinneqarnissaat eqqumaffigineqarnerulerpoq – assersuutigalugu savimerngit aamma saffiugassat. Frank Rasmussen naapertorlugu tamanna piginnaasatut amigaatigineqartumut aaqqiissutaanavianngilaq.
– Soorunami sapinngisarput naapertorlugu atoqqinneqarsinnaasut tamaasa atoqqissavagut, kisianni pingaaruteqarpoq aamma erseqqissaatigissallugu, ass. plastikkimik atoqqiinissamut tunngatillugu, plastikki atoqqissinnaasarput ima annikitsigaaq, atoqqinnissaa ikuallanneqarneranut naleqqiullugu akilersinnaassagani, taanna oqarpoq.

Nunarsuarmioqatigiit anguniagaat aamma atoqqiineq
Taamaakkaluartoq Kalaallit Nunaanni atoqqiineq sammisaavoq annermik pingaartinneqaleriartortoq. Tassunga tunngatillugu eqqakkanik passussineq aalajangersimanerusoq pingaaruteqarpoq, aningaasanik kaaviiaartitsinertut taaneqarsinnaasoq iluaqqutigineqarnerussappat. Naatsumik oqaatigalugu eqqakkat amerlassusiisa ikilisinneqarnissaat aamma atoqqiinermik annermik ingerlatsilernissaq pineqarpoq – taamaaliornikkullu eqqakkat nukissatut nalituutut allanngortinneqassapput.

CSR Greenlandimi ilaatigut tamanna suliarineqarpoq, taakkua suliniaqatigiiffinnik arlalinnik suleqateqarlutik aamma FN-ip nunarsuarmioqatigiinnut anguniagai 17-it tunngavigalugit, aningaasanik kaaviiaartitsinermi periarfissat nalunaarusiarineqarnerannik saqqummiussingajalerput.
– Najukkani aamma nunarsuarmioqatigiinni atuisut innuttaasullu FN-ip Nunarsuarmioqatigiinnut anguniagaannut naapertuuttumik ingerlatsisoqarnissaanik kissaateqarnerat ersarinneruleriartorpoq. Tamanna ajunngilluinnarpoq, aamma Namminersorlutik Oqartussanit maanna paasiniarneqarpoq nunarsuarmioqatigiinnut anguniagassatut inissitanut suliassaqarfiit assigiinngitsut qanoq atassuteqarnersut. Eqqakkat tassunga ilaapput taamaattumik pingaaruteqarpoq taakkua eqqumaffiginiarneqarnerat, Ulla Lynge oqarpoq.

 

FAKTA:

Eqqagassalerinermik suliniutit kommunini tamani
Illoqarfinni minnerni nunaqarfinnilu eqqagassanik passussineq pitsanngorsarumallugu, suliniutinut aallartinneqareersimasunut kommunit tamarmik Naalakkersuisunit tapiiffigineqarput, tassani pineqarluni nunaqarfinnit illoqarfinniillu mikinerusunit eqqakkat illoqarfinnut anginernut ikuallaavinnut assartorneqarlutik passunneqarnissaannut tunngasoq.

Eqqakkat eqqortumik poortorneqarlutik aamma angallanneqarpata, ass. plastikkikut allallu silaannaq aqqutigalugu nunami imaanilu siaruaannissaannut aarlerinaat annikillisinneqassaaq.

Suliniut aqqutigalugu 7,3 millioner koruunit agguaanneqarput.

Kommune Kujalleq eqqakkat Narsamit, Igalikumit aamma Qassiarsummit Qaqortumut anganneqartarnissaannut tapiissutinik tunineqarpoq.

Qaasuitsup Kommunia eqqakkanik angallassinermut aningaasanik amerlanernik taperneqarpoq, Qeqertarsuarni eqqakkat Aasiannut ingerlanneqartarnissaannut atugassanik.

Qeqqata Kommunia, eqqakkanik Kangaamiunit aamma Sarfannguanit Maniitsumut aamma Sisimiunut misiliummik angallassisarnissamut tapiissutinik tunineqarpoq.

Kommuneqarfik Sermersuumi Nuummut eqqakkanik angallassinermik suliniutit Kapisilinnit, Qeqertarsuatsiaanit, Arsummit aamma Tasiilamit ingerlanneqareerput.

Angallassinissatut suliniutinut tapiissutit saniatigut, Naalakkersuisut kommunini tamaginni avatangiisilerinermik sulisumik aamma atorfinitsitsipput. Avatangiisilerinermik suliallip ilaatigut qulakkiissavaa, kommunit akimorlugit avatangiisinut tunngatillugu misilittakkat avitseqatigiissutigineqarnissaat.

 

Kilde: AG, Inuussutissarsiornermut tunngasoq sammisaq sap.ak.39, 2018