Nukissiuutinik ilisimasaqarneq

Sunaana nukissiaq ataavartoq?

Ataavartumik nukissiaq ataatsimut taaguutaavoq nukissianut assigiinngitsunut killeqanngitsuusunut CO2-millu aniatitsinermik kinguneqartitsisuunngitsunut. Taakku tassaapput:

-          Imermik nukissiaq

-          Anorimik nukissiaq

-          Biomik nukissiaq

-          Seqinermit nukissiaq

-          Malinnik aamma ulittarnermik tinittarnermillu nukissiat

-          Nunap timaaniik nukissiaq

Atomimik nukissiaq, killeqanngitsuusoq CO2-millu aniatitsisuunngitsoq amerlanernit avatangiisinut mingutsitsisuunngitsutut/nukissiaq qorsuttut isigineqartanngilaq.

Qanoq iliorpugut?

Kalaallit Nunaata avatangiisinik mingutsitsisuunngitsutut/nukissamik qorsuunerusumik annertusiartuinnartumik pilersuisuusutut, taamatut nunanit allaneersumik ikummatissamik pinngitsoorsinnaajunnaarnermik minnerulersitsisumik, anguniagaa Nukissiorfiit siunissamut ineriartortitsinerminni takutitsisuupput. Ullumikkut Nukissiorfiit taamaalillutik tallimanik imermik nukissiorfiuteqarput, taakku illoqarfinnik arfinilinnik pilersuisuupput – Nuuk (Utoqqarmiut Kangerluarsunnguat 1993), Tasiilaq (2005), Ilulissat (2010), Qorlortorsuaq (Qaqortoq, Narsaq 2008) aamma Sisimiut (2009). Katillugit DKK 2,6 mia. koruunit nukissiorfinnut taakkununnga tallimanut aningaasaliissutigineqarput, Nukissiorfiit nioqqutissiornerisa 60 procentiannik pilersuisuullutik. Nioqqutissiornerup sinnera dieseluuliamik ingerlanneqarpoq, taamaallaat sumiiffiit ikittuinnaat aningaasaqarnikkut akilersinnaasumik imermik nukissiornermit anguneqarsinnaammata. Ungasissutsit nunallu qanoq innerata siaruarterinermi aningaasartuuteqarnerulersitsisarput soorlu imermik, imaaliallaannaq naammattorsuarmik peqarneranik isumaqarnaraluartoq, sumiiffinni tamani naammattumik peqannginnera sumiiffimmilu eqqortumiinnginnera pissutigalugit.

Nukissiorfiit innaallagissamik kiassaanermillu nioqqutissiornerat Kalaallit Nunaata nukissiamik atuineranit 25 procenti missaaniippoq, tassami missiliuinerup 82 procentia ikummatissanit nunap iluaneersunit tunngaveqarmat. Tamanna pissuteqarpoq assartuinermut tunngasunik – timmisartukkut, umiarsuakkut aamma nunakkut assartuinermik angerlarsimaffinnilu kiassarneq. Biilit innaallagiatortut avatangiisinut mingutsitsinngitsumik/nukissiamik qorsuusumik nukissiamik atuineq annertunerulersissinnaavaat.

Kalaallit Nunaanni silap qanoq issusiata, anorlerpallaanngikkaluartumi imaluunniit anorlersorujussuarmi, maannakkuugallartoq teknologip anorimik nukissiamik annertunerusumik atuinissaq pinngitsoortippaat. Seqernup qinngornerinik nukissiorneq (solceller) immaqa Kalaallit Nunaanni siunissaqarpoq, aasaanerani nioqqutissiornermi akunnerpassuarnik pissarsiffiusinnaasut.

Biomasse (qisuk il.il.) najukkami naammattumik pigineqanngimmat atorneqarsinnaanngilaq aammalu malinnik, ulittarnermik tinittarnermillu nukissiaq misilerarneqarsimanngilaq, Kalaallit Nunaanni immap iluliaqarluartup pissutigalugu, tamatuminnga siaruarterisinnaanissaq ilimanassuseqartinnerulinngilaat.