Nukik minguitsoq

Piujuaannartitsilluni nukissiornermi tunngavigineqartarput nukissiuutissaqarfiit nungunneq ajortut. Piujuaannartitsilluni nukissiortuartoqarneratigut uuliamik tikisitsinissaq pisariaarukkiartussaaq.

Erngup nukinganik nukissiorneq piujuaannartitsilluni nukissiornermit pivoq.

roll-up-3

 

 

 Nukissiorfiit nukissiornermik tunisassiaata 60 %-ia piujuaannartitsilluni nukissiorneruvoq

Nukissiorfiit aamma nukik minguitsoq pillugit apeqqutitit ataani akissutissarsikkit.

Vedvarende ikon 3

Nukissiorfiit erngup nukinganik nukissiorfii tallimat ukiut tamaasa 174.200 ton CO2 inuiaqatigiinnut sipaartarutaasarput.

 

 

Sooq Nukissiorfiit brintimik innaallagissiorfimmut aningaasaliissuteqarpat?

Nukissiuummut tassunga siunertarisat ilaattassa imermik nukissiuuteqarfimmit nioqqutissiamit sinneruttumit brintip nukissiuuteqarfittut atorneqarsinnaaneranik misileraaneq. Misileraanermut atortup ukiuni pingasuni atorneqareerluni paasineqarpoq tamanna akilersinnaanngitsoq, ilaatigut atortup innaallagissamik toqqorsivittut atornerani nukissamik annaasaqarnerup qaffasippallaarnera pissutaalluni.

Solcellemik atortumut Nukissiorfiit sooq aningaasaliissuteqarpat?

Atortoq ilisimasassanik pissarsiffiussaaq seqernup qinngorneranit nukissaq siunissami Nukissiorfiit nukissiornermik nioqqutissiornerani qanoq iliornikkut ilanngunneqarsinnaaneranut atatillugu – ingammik inuiaqatigiinni angivallaanngitsuni. Atortoq Nuummi qullersaqarfimmi inissinneqarpoq, tassani ingerlaavartumik nakkutigisinnaagatsigu teknikkikkullu aaqqiivigisinnaallutigu.

Nunani allani solcellenik atortut atorneqartarnerat pillugu Nukissiorfiit qanoq ilisimasaqarpat?

Atortup ikkunneqarneranut atatillugu Sisimiunit suliniummit Danmarks Tekniske Universitet peqatigalugu suliarineqartumit paasissutissanik Nukissiorfiit pissarsipput.

Kikkut nukissamit ataavartumik aallaaveqartunit innaallagissamik Nukissiorfiit pilersuinermut aqqutaanut pilersuisinnaappat?

Kikkut tamarmik taamaaliorsinnaapput. Sumiiffinni nukissiorfik uuliamik sipaaruteqarnermik pilersitsippat Nukissiorfiit sipaarutigineqartoq nukissiorfimmik pilersitsisimasumut akiliutigissavaa. Sipaarutaasoq naatsorsorneqartarpoq uuliap akianut atuuttumut naapertorlugu. Illoqarfinni imermik nukissiorfilinni nioqqutissiorneq imermit tunngaveqarpat taakkunani inuiaqatigiit sipaaruteqartutut oqaatigineqarsinnaanngillat. Taamaammat illoqarfinniimermik nukissiuuteqarfiusuni nammineq nioqqutissiornermut akiliuteqartoqartanngilaq.

Kalaallit Nunaanni 70 %-imik ataavartumik nukissiorneq qanoq isumaqarpa?

Tamanna isumaqarpoq Nukissiorfiit nukissiornermik pilersuinerata 70 %-ia ataavartumik nukissiuteqarfinnit tunngaveqartoq. Taakkununnga 70 %-inut ilaapput innaallagissamik aamma kiassaanermik nioqqutissiorneq. Nunami imermik nukissiorfinnit nukissiornerup tamakkiisup 40- t aamma 70 %-it akornanniittup kiassaanermut atorneqartarpoq.

Kalaallit Nunaanni sooq anorisaatit atorneqartanngillat?

Nukissiorfiit ukiorpaalunni misissorsimavaat Kalaallit Nunaanni anorisaatit atorneqarsinnaanersut. Kalaallit Nunaanni nunani allanituulli anorisaatinik angisuunik ikkussuinisamut naleqqutinngilaq. Anorisaatit amerlanerit arktis-imut naleqqutinngillat, sarfaliorpallaartaramik. Nukissiorfiit suli misissugaraat piukkunnartunik anorisaatinik ikkusisoqarsinnaanersoq illoqarfinni erngup nukinganik sarfamik kiassarnermillu pilersorneqarsinnaanngitsuni.

 

Nittartakkami uani quppernermi – saamerlermi tapiissutit pillugit paasissutissaqarpoq.

Kiisalu qanoq iliorlutit illit inuttut imaluunniit illit suliffiutivit nukissamik sipaaruteqarsinnaaninnut innersuussutit pissarsiarisinnaavatit.