Uummannami innuttaasunik ataatsimiititsineq

Nukissiorfiit sisamanngormat unnukkut Timersortarfimmi sisamassaannik innuttaasunik ataatsimiititsimmata innuttaasut 100-t missaannik amerlassusillit takkupput Uummannami imermut tunngatillugu pissutsit killiffiat tusariartorlugu

Ingerlatsinermut pisortat Lars Hoffmeyer aamma Kjell Bergmann aammattaaq imermut tunngasunik immikkut ilisimasalik Kenneth Larsen, killiffik pillugu aamma imermut tunngatillugu aallartinneqarsimasut pillugit nassuiaassipput innuttaasullu apeqqutissaannut uummammiorisaannik akissuteqarnissaminnut piareersimallutik.

Lars Hoffmannip imermut minguitsumik pissaqannginnermut tunngatillugu pisumi assut ajornartumi innuttaasut annertuumik naammagittarnerannut qujavoq. Aammattaaq oqaluttuaraa Nukissiorfinni sulisut ullut unnuillu aamma sapaatit akunnerisa naaneri tamaasa ilungersorlutik sulisartut, tassa imermut tunngasoq pitsanngortinniarlugu aamma innuttaasut ulluinnarni atugaat pitsaanerulersinniarlugit.

Imeqarfimmi imeq minguitsoq
Lars Hoffmannip nalunaarutigisinnaavaa imermut tunngatillugu pissutsit pitsanngoriartornerat. Marlunngormat ualikkut imeq imeqarfimmeersoq nakkutilliisutut oqartussaasunit akuerinerpoq. Tamatuma kingunerisaanik imeq imeqarfimmeersoq maannakkut imiisivinni 12-ini illoqarfimmi assigiinngitsuni inissinneqarsimasuni atorneqarsinnaalermat aamma aalisakkerivinnut imermik annertunerusumik pilersuisoqarsinnaalerluni. Taamaattumik ilaagit Ikerasammit imermik assartuinissaq pisariaarulluni.

Tankit imiisiviit inuit pigisaat tallimat atorneqarsinnaalerput
Taamatuttaaq periarfissiissutigineqarpoq innuttaasunut nammineq tankimik imiisivilinnut imermik pajussinnaaneq, taakkua imaarneqareerlutik aamma immerneqareerlutik marlunnik misiliiffigineqareerpata, misissuisarfiup angallattakkap misissugassaanik nalunaaquttallu akunnialunnguisa qaangiunneranni saligaatsuunerannik paasinnittoqarpat. Nakkutilliisutut oqartussaasut periuseq akueraat, tassa Nukissiorfiit imermik misissugassamik marloriarlutik qalusisassasut, taakkualu sumiiffimmi misissorneqartassasut. Misissukkat inernerini marluusuni ammut killissarititaasoq ataanneqarsimappat Nukissiorfiit sullittagaq ilisimatissavaat imermik atueqqilersinnaanerat pillugu.

Nukissiorfiit erngup aqqutai ullut tamaasa kuutsitsivigalugit sumiiffinni toqqarneqarsimasuni salittarpaat, taamaaliortoqareeraangat misissugassanik imikkoortitsisoqartarpoq misissuinissamut pilersaarut akuerineqarsimasoq malillugu. Tamatuma kingorna nakkutilliisutut oqartussaasut akuerisarpaat erngup imerneqartussatut imaluunniit uffarnermut/atisanik errorsinermut  atorneqarsinnaaneranut tunngasoq. Nukissiorfiit Uummannami sulisut amerlivai taamaaliornikkut suleqatigiit marluk immikkut sulipput, ullormullu misissugassat 30-t misissorneqartarput.

Innuttaasut ulluinnarni atugarisaat pilertortumik oqilisaaffiginiarlugu dunkit maqittarfillit 15 literit 120-nik amerlassusillit agguaanneqarput allallu aamma tikisinneqartussaapput. Kommuni ikiueqataavoq innuttaasut pitsorluttut imermik dunkinik angerlarsimaffimminnut pajunneqartarnissaat qulakkeerniarlugu.

Innuttaasunik ataatsimiititsinermi misigisimassuseq ajunngilaq
Innuttaasunik ataatsimiititsineq tamakkerlugu misigisimassuseq ajunngilaq aamma oqaloqatigiinnerit siunertaqarluarlutik, naak innuttaasut ulluinnarni imermik minguitsumik amigaateqarlutik misigisaat ilungersunaraluartoq. Innuttaasunik ataatsimiititsinermi apeqqutit amerlanersaat qanoq iliornissamut tunngasuunerupput.

Ilaasa paaserusuppaat tatsip imeqarfiusup erngup aqqutaanik kuutsitsilluni saliinerup annertuup nammassinnaaneraa, tassunga tunngatillugu Nukissiorfinnit akissutigineqarpoq ajornartorsiut tamanna assut eqqumaffigineqartoq, kisianni tatsimi imeqassutsip saliinerit nammassinnaagai.

Arlalinnit apeqqutigineqarpoq Nukissiorfiit imiisiviit tankit inuit namminneq pigisaat salissaneraat. Nukissiorfinnit akissutigineqarpoq misissuisarfiup angallattakkat aallartereernerata kingornatigut suleriaaseq tassaasoq, tankit imiisiviit imaarneqareerpata  aamma imermik minguitsumik immerneqareerpata. Tamatuma kingornatigut misissugassanik marlunnik qalusisoqassaaq. Misissorneqartut akuerineqarsinnaanngippata, taava Nukissiorfiit tankit imiisiviit inuit nammineq pigisaat pineqartut salissavaat.

Arlallit apeqqutigaat qerinnarsippat Nukissiorfiit imiisivinnut imertartarfiusunut tunngatillugu qanoq iliorniarnersut? Tamatumunnga tunngatillugu akissutigineqarpoq pisariaqalersinnaasoq imiisiviit tamarmik unnuaanerani qerinanngitsunut eqqunneqartariaqalersinnaanerat.

Ilaasa misigisimavaat erngup kuuffianit uuliasunnittoqartartoq. Nukissiorfinnit akissutigineqarpoq taamaattoqartillugu imeq tipaarunnissaata tungaanut kuutsinneqassasoq. Tamanna iluaqutaanngippat taava Nukissiorfinnut saaffiginnittoqassaaq alakkaasoqarumaarporlu.

Inuit ilaannit sillimmasiinermut tunngasut apeqqutigineqarput, tamatumunnga tunngatillugu akissutigineqarpoq aningaasanut tunngassuteqartut innuttaasunit ataatsimiititsinermi killissarititaasut iluaniinngitsoq, taamaattumik inuit namminneq sillimmasiisarfimminnut saaffiginnissapput imaluunniit uunga attaveqarlutik

Aggersimasut arlallit isummerput innuttaasunit ataatsimiititsisarneri pitsanngornerusimasut, attaveqartarneq aamma paasissutissiisarnerit erseqqinnerulerlutik, aammattaarlu Nukissiorfiit sulisui nersualaarneqarput suliamik annertuumik ingerlatsinerannut tunngatillugu.

Lars Hoffmann Nukissiorfiit suleqatigisaannut qujassuteqarpoq innuttaasut ulluinnarni atugarisaannik oqilisaaqataammata.  Avannaata Kommunia, Uummannami Qatserisartut, Royal Arctic Line, Royal Greenland, Avannaa Seafood aammattaaq Peqqinnissaqarfik il.il. immikkut qutsavigineqarput.

Annertunerusumik apeqqutissallit uunga attaveqassapput: