Thomas Alaufesen Kunngikkormiut nersorinnissutaannik tunineqarpoq

Nukissiorfiit ukiorpassuarni sulisorisimasaat, Thomas Alaufesen, ukiuni 40-ni aalajaalluni sulisimanerminut Dronningip saqqarmiuliuttagaanik tunineqarpoq

Nukissiorfiit Attumi immikkoortortaqarfiani marlunngornermi novembarip 19-anni nalliuttorsiorpalaartumik katerisimaarneq ingerlanneqarpoq, matumani nunaqarfimmi nakkutilliisoq saqqarmiumik akimasuumik tunineqarmat.

Thomas Alaufesen 21-nnarnik ukioqarluni Attumi nunaqarfimmi nakkutilliisunngorpoq. Nunaqarfimmi sulisutut piffissap ingerlanerani ilungersunarsinnaasut arlaqartut misigisarsimavai, tassami atortorissaarutitigut ineriartorneq ilutigalugu sulisut naleqqussarlutillu piginnaasatigut inerisartariaqartarsimammata. Thomas Alaufesen sulinermigut piginnaasatigut ineriartuutaasunik ilinniagaqarlunilu pikkorissartarsimavoq. Tamakku tunuliaqutaralugit atortunik paarsinissamut, ingerlatsinissamut aserfallatsaaliinissamullu piginnaasanilluarsimavoq.

– Thomas Alaufesen aaqqissuussaanikkut inuiaqatigiinnilu piumasaqaatinut, atugassarititaasunut tunngavinnullu paasinnilluarlunilu naleqqussartarsimavoq. Eqqissisimasuullunilu aalajaatsuuvoq qiimasuuneralu ingerlatsivimmi tamani nuannarineqaqaaq, René E. Fleischer, nunap immikkoortuani Diskomi pisortaq oqaluttuarpoq.

Thomas Nukissiorfinnut taamaallaat sulisanngilaq. Ukiorpassuarni ikuallattoornissamut upalungaarsimasuni sulisimavortaaq ullumikkullu Attumi qatserisartut ittuattut inissisimalluni. Tamakku tamaasa saniatigut ruujorilerinerup kiassaatilerinerullu tungaatigut namminersortuuvoq.

Nukissiorfiit Thomas Alaufesenip Dronningimit naleqqulluinnartumik nersorinnissummik tunineqarnerani pilluaqqusipput, ilanngullugulu ukiorpassuarni aalajaalluni sulisimaneranut qujangaarlutik.

PAASISSUTISSAT: Nunaqarfinnik pilersuinerup oqaluttuassartaa

Nunaqarfinnik innaallagissatigut pilersuineq siusissukkut aallartippoq, ingerlatsivik ataaseq (amerlanertigut KGH) imminuinnaq pilersornissamut aggregatimik ikkussisarneratigut. Piffissap ingerlanerani nunaqarfimmi innaallagissatigut atortulersuutit amerliartorput atuisinnaasullu taamaalillutik amerlillutik.

70-ikkut ingerlaneranni naalagaaffiup nunaqarfinnut aningaasaleerpiarusunnginnera malunnarpoq. Taamaammat tapiinissamut aaqqiissummik pilersitsisoqarpoq, matumani naalagaaffik, landsrådi, kommunit piginneqatigiiffiillu peqatigiillutik nunaqarfinni innaallagissamik imermillu pilersuinissamut atortulersuutinut aningaasaliisoqarluni.

1979-imi Namminersornerullutik Oqartussat eqqunneqarmata naalagaaffiup landsrådillu aningaasaliissutigisartagaat Namminersornerullutik Oqartussanit tiguneqarput.

Ukiut ingerlaneranni piginneqatigiiffiit ingerlanngissaannut tunngatillugu piffinni arlalinni ajornartorsiortoqarpoq, kommunillu nunaqarfinni tamanik pilersuineq 1986-imi akisussaaffigilerpaat.

“Januaarip aallaqqaataanni 1998-imi Nukissiorfiit nunaqarfinni tamanik innaallagissamik imermillu pilersuineq akisussaaffigilerpaat, tamatumalu kingorna nuna tamakkerlugu ingerlatsivittut pilersuisutut taaneqarsinnaanngorluni.” – Atuakkamit tigulaarineq ”Qulleq Qaammarissoq – Det Hvide Lys”.