Oqaluttuarisaaneq

Tamanut pilersuineq siulleq
Statsministeeriaqarfiup Grønlandsdepartementiani GTO – Grønlands Tekniske Organisation 1950-imi pilersinneqarpoq. GTO 1959-imi nunatsinni imermik pilersuivinnut taakkuninngalu ingerlatsinermut akisussaalerpoq. GTO 1985-imi naalagaaffimmi suliffeqarfiulerpoq. Namminersornerullutik Oqartussat 1. januar 1987-imi GTO tiguaat.

GTO Nuna-Tek-inngorpoq
GTO 1987-imi Nuna-Tek-imik taaguuteqalerpoq, tassa Nunatsinni Teknikkikkut Ingerlatsivik. GTO-p Nuummi immikkoortortaqarfia siunnersuisarfiusoq atorunnaarsinneqarpoq sulisullu GTO-p pisortaqarfianut nuunneqarput.
Nuummi aqutsisoqarfiusumik Nuna-Tek Nukissiorfiit Nuna-Tek-imi namminersortunngorput, illoqarfinni ataasiakkaani nukissiornikkut sullissiviusumik Københavnimilu immikkoortortaqarfiusumik.
Teknikimut Pisortaqarfik 1990-imi Namminersornerullutik Oqartussanit pilersinneqarpoq Nuna-Tek-illu suliassaqarfii tassunga nuunneqarput. Ukioq taanna Nuna-Tek Energi Namminersornerullutik Oqartussani suliffeqarfittut namminersortitanngorpoq.

Nukissiorfinngorpugut
1991-ip naanerani Nuna-Tek nutaamik taaguutitaarpoq; Nukissiorfiit – Grønlands Energiforsyning. Suliffeqarfiup suliassaraa nunatsinni illoqarfinni tamanut innaallagissamik, imermik kiassarnermillu pilersuinissaq.
Nukissiorfiit 1994-imi illoqarfinni ikinnerpaamik namminersortumik ataatsimik installatøreqarfiusuni tamani avataanit ikkussuinerit unitsippaat.
1. januar 1998-imit suliffeqarfiup nunaqarfinni innaallagialersuineq imeqartitsinerlu kommuninit tiguai.
Nukissiorfiit maanna Nuummi Issortarfimmut 3-mi inini nutaani 2003-mi qullersaqarfeqalerput. Tassani sorpassuit akornanni ataavartumik nukissiorneq sammineqalerpoq.
2006-imi taaguummut ilanngussaq Grønlands Energiforsyning suliffeqarfiup taaguutaanit peerneqarpoq. Maanna suliffeqarfiup taaguutigilerpaa Nukissiorfiit, suliffeqarfiullu ilisarnaatigisimasaa pingasunik qalipaatilik maanna ataasiinnarmik qalipaateqalerluni tungujortoq taartunngorpoq.

Innaallagialersuineq
Grønlands Styrelsen 1946-mi teknikimut immikkoortortaqarfiliorpoq siullermik Telegraf- og Vejrtjenesten-imik taaguutilimmik. 1949-50-imi Qaqortumi, Nuummi, Sisimiuni Aasiannilu innaallagissiorfiliornissamut 1,2 mio. kr.-inik aningaasaliissuteqarput.
Elinstallationstjenesten 1949-mi naalagaaffiup suliffeqarfiutaatut pilersinneqarpoq.
Pisortat innaallagissiorfiutaat siulleq Nuummi 26. oktober 1949-mi atoqqaartinneqarpoq. Tamatuma kingorna illoqarfiit sinneri tulleriiaarlutik innaallagialersorneqalerput. Kangaatsiaq illoqarfinnit innaallagissiorfittaartunit kingullersaalluni 1975-imi innaallagissiorfittaarpoq.

Imermik pilersuineq
Imermik pilersuivinnik annertusaaneq 1950-imi aallartinneqarpoq. Ukiut 40-t kingorna 1990-imi iloqarfiit tamarmik ingerlalluartumik imermik pilersuiveqarput tunngavigineqartoq una malillugu imermik suliarinniffiusunik: ”Ajornanngitsuararsuarmik suliarinninneq kinguneranilu akuluiaassutinik akoorilluni tunillannartuiaaneq.”.
Narsaq nunatsinni imermik pilersuiffittaartut siullersaraat. 1950-imi misissueqqaarnerit kingorna Narsami sanaartorneq 1951-imi aallartinneqarpoq.
Nunaqarfinni ukioq naallugu imermik pilersuiviliortiterneq 1985-imi aallartinneqarpoq.

Kiassaaneq
Tamanut kiassaaneq 1960-imi pilersinneqarpoq. Anlægs og driftskontor-imi Elsektion-imiitinneqarpoq. Maniitsoq illoqarfinni siullersaalluni innaallagissiorfimmik kiassaateqarfiutigisumik 1960-imi angisuumik atuarfiliornermut atatillugu peqalerpoq.
1970-ip missaani varmetjenestenip kiassaateqarfissuit tiguai. Siammarterissutit allineqarput ungasianiillu kiassaanermut aqqutivinnik sanaartortoqarluni.
1973-imi nukissiornikkut ajornartorsiornerup kingorna motoorini dieselitortuni pujoorfiup gas-iata erngullu nillusaatip kissaa sinneruttoq atorluassallugu imminut akilersinnaalerpoq. Piffissami 1975-1980-imi innaallagissiorfiit tamarmik kiassaateqarfiutigisunngortinneqarput.
Erngup nukinganik innaallagissiorfik siulleq Nuup eqqaani Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanniittoq 1993-imi piareerpoq tamatumuunalu Kalaallit Nunaanni innaallagiatortumik kiassaaneq aallartippoq.

Erngup nukinganik innaallagissiorfiit
Nukissiorfiit Nuup eqqaani Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni erngup nukinganik innaallagissiorfiat siulleq 1993-imi atoqqaartinneqarpoq. 2008-mi turbinet pingatserneqarput.
Ukiut aqqanillit qaangiummata 2004-mi Tasiilami erngup nukinganik innaallagissiorfik atoqqaartinneqarpoq.
Qorlortorsuarmi erngup nukinganik innaallagissiorfittaaq 2007-imi misilerarneqalerpoq. Innaallagissiorfik illoqarfinnut marlunnut, tassa Narsamut Qaqortumullu ataatsikkut pilersuisuusoq siullersaavoq.
Sisimiuni erngup nukinganik innaallagissiorfik 2010-mi apriilimi pisortatigoortumik ammarneqarpoq, 2007-imi aasakkulli pilersikkiartuaarneqarsimalluni.
2013-imi septemberimi Ilulissat avannaanni Paakitsumi erngup nukinganik innaallagissamik pilersuilerneq aallartinneqarpoq. Innaallagissiorfiup taassuma ingerlanneqalerneranut atatillugu Nukissiorfinni nukissiornerup 60 %-ia ataavartumik nukissiornermeersuulissaaq.

Atuinermut uuttortaatit
2007-imi Sisimiuni nunaqarfik Sarfannguaq siullersaalluni inoqutigiinni tamani ungasianit atuarneqarsinnaasunik atuinermut uuttortaasersuiffiuvoq. Nukissiorfiit uuttortaataasa 43.000-it missaanniittut tamarmik 2012-imi taarserneqarsimanissaat naatsorsuutigineqarpoq.

Nunatsinni brintiliorfik siulleq
2010-mi marsimi Nukissiorfiit Nunatsinni brintiliiorfiit siullersaat atoqqaartippaat. Sanaartugaq brintimik nukissiuutitut tunisassiornermik, angallassinermik atuinermillu mislittagaqalerniarluni atorneqarpoq. Sanaartugaq aamma innuttaasut brintimik ikummatissanillu ilisimasaqarnerulersinniarlugit takutittakkatut atuuppoq.

Atuakkat
Qulleq qaammaarissoq, Jørgen Fleischer & Preben Kirstein-imit
Grønlands vandforsyning 1950 – 1990, Konrad von Rauschenberger & Arne Herrmann Jensen-imit.