Imeq

Nukissiorfiit aamma nukik minguitsoq pillugit apeqqutitit ataani akissutissarsikkit.

vand ikon 2

Nillertumik ukiortarnera pissutigalugu Nukissiorfiup erngup aqqutai innaallagissamik kiassagaapput.

 

 

 

Nukissiorfiit imermik qanoq nioqqutissiortarpat?
Illit illoqarfinni imermik nioqqutissiorneq qanoq pisarnersoq takuuk ugguuna .
Imermik pajutsittarnera pilersaarutaasumit ullumi allami pisinnaava? 
Ullut imermik pajutsittarnitit allanngortinniarukkit sumiiffinni Nukissiorfiit saaffigissavatit (attaveqarnermut paasissutissat takukkit ugguuna ). Eqqaamallugu nal. 13.00 sioqqullugu sianissagavit ullormi pineqartumi immikkut imermik pajutsinniaruit. Nal. 13.00-ip kingorna sianeruit ullormi tulliuttumi pajutsissaatit. Nal. 13.00-ip kingornatigut ulloq taanna pajutsinnissanik piumasinnaavutit, sianigiinnassavat tamatuma kingorna immikkut aggersaanermut nal. akunneri sisamat 465,02 koruunillit akilissagakkit, t.i. katillugit 1860,08 koruunit, tassa atuinerpit nalinginnaasup aamma immikkut pajutsinnermut akiliutip saniatigut. Akigitinneqartut Kalaallit Nunaanni akit nalinginnaasumik ineriartornerat malillugu iluarsiivigineqartarput.
Qanoq akulikitsigisumik imermik misissuisoqartarpa?
Illoqarfinni qaammammut ataasiarluni nunaqarfinnilu ukiumut ataasiarluni. Nunaqarfinni aalisakkanik tunisassiorfeqartuni ukiumut arlaleriarluni imermik misissuisoqartarpoq.
Erngup aqqutaa illumut ingerlasoq sunaava?
Erngup aqqutaa illumut ingerlasoq tassaavoq erngup aqqutaanit pingaarnermiit erngup aqqutaa illunnut ingerlatinneqartoq. Erngup aqqutaa illumut ingerlasoq illumik piginnittup pigivaa taamaattumillu erngup aqqutaata illumut ingerlasup aserfallatsaaliornera illumik piginnittup akisussaaffigaa. Erngup aqqutaanik pingaarnermik aserfallatsaaliuineq Nukissiorfiit akisussaaffigaat. Illoqarfiit immikkoortuini pisoqaanerusuni erngup aqqutai illunut ingerlasut pisoqaasarput, taakkulu imermik qalipaatinitsitsisinnaapput aamma tippatsitsisinnaapput nuannerpallaanngitsumik.
Sooruna imeq mamaattartoq?
Kalaallit Nunaani imeq nuna qaavaneersuuvoq aamma Europami Danmarkimilu imermut, akuttunngitsumik nunap iluaneersuusartumut, sanilliullugu mamassusaa allaaneruvoq. Imeq nunap qaavaneersoq tatsineersuuvoq eqqaminilu avatangiisinit sunneruminarnerulluni. Taamaattumik Kalaallit Nunaani imeq klorimik aamma UV-ip qinngornerinik akuiarneqartarpoq. Tamakku saniatigut imermik pilersuinermi erngup aqqutai isorlersaasut erngup ingerlaarfigivallaartanngilai qeqqaniittunut sanilliussilluni, tamannalu pissutaalluni erngup mamassusia aamma qalipaataa sunnerneqarsinnaavoq.
Tatsip naqqaniit puttallartoqartarnera sunaava? Tatsip naqqata puttallartarnera malunniuttarpoq upernaakkut takkussinnaasarluni, kiassuseq pisuulluni tatsip naqqaneersut puttallartarput. Tassunga atatillugu mamassuseq allaanerusoq imermit peeruminaatsoq pilersarpoq, kisianni upernaap ingerlanerani peeriartortarpoq.
Sooq tatsit imeqarfiusut aamma ungalulersorneri nakkutigineqanngillat?
Nukissiorfinnit tatsit imeqarfiusut nakkutigineqarput kisianni kommunit suliassaraat tatsit imeqarfiit eqqaanni angallannermut maleruagassaasut atuuttut eqqortinneqarnissaasa qulakkeerneqarnissaat. Tatsit imeqarfiusut eqqaanni assersorneqarsimasut iluanni qamutit motoorillit angallatigeqqusaanngillat, akuutissat navianartut aamma akuutissat mingutsitsisinnaasut assartoqqusaanngillat aammattaaq qimminik pitussimatitseqqusaanngilaq. Immikkut ittumik pisoqartillugu Namminersorlutik Oqartussat immikkut akuersissuteqarsinnaapput.
Erngup aqqutai qanoq akulikitsigisumik taarserneqartarpat?
Erngup aqqutaata qanoq sivisutigisumik piusinnaaneranut apeqqutaavoq qanoq saqqumitiginera, imermik qanoq annertutigisumik kuuffigineqarnera aamma sananeqarneranut atortuut suut atorneqarnersut. Ruujorit savimerngit sivikinnerusumik piusinnaapput plastikimik manngertumik sanaanut, Nukissiorfiit maannakkut atugaannut, sanilliullugit. Taakku ukiut 30-t missaannik atasinnaassuseqarput, kisianni pisariaqartitsineq tunngavigalugu taarserneqartarput. Nukissiorfiit ruujorinik saviminernik sanaanik ingerlaavartumik taarsersuisarput ruujorinut plastikiusunut nutaanut.
Imermik qalaassinissamik innersuussut sunaana? Imermik qalaassinissamut innersuussisoqaraangat tamanna imatut isumaqarpoq atuinissanik assigiinngitsunik erngup qalaateqqaarneqarnissaata innersuussutigineqarnera. Ilitsersuummi sukumiinerusumik atuarsinnaavat imeq sumut atussagaanni qalaateqqaarnissaa inersuussutigineqarnersoq. Qalaasseqqaarnissamut ilitsersuut atuaruk.
Imermik qalaassinissamik peqqussuteqarneq?
Qalaassinissamik peqqussuteqartoqartillugu tamanna imatut paasisariaqarpoq, tassa imeq imerneqartussaq mingutsinneqarsimasoq taamaattumillu imeq qalaateqqaarneqassaaq illillu atuisutut mianerisassatit arlaqarput. Qalaasseqqaarnissamut ilitsersuut atuaruk.