Sipaarnermut siunnersuutit pitsaasut

Innaallagissamik atuinermi sipaarnissamut siunnersuutitsialaat qulit

1. Qulliit qamittakkit Qulliit atorunnaarukkit qamittakkit.

2. Pære-t sipaarniutit atukkit Pære-t sipaarniutit pære-nit nalinginnaasunit sisamararterutaanik atuinikinnerupput. Allaammi 5-15-eriaammik sivisunerusumik atorneqarsinnaapput.

OBS!! Ilitsersuut pæri sipaartoq aseroraangat

Pæri sipaartoq aserorpat

OBS!!

Apeqqutit aamma akissutit pærit sarfamik atuinikitsut kviksølvilu pillugit

 

3. Aaliangersimasoq seqersimatinniarlugu halogen atoruk, aammalu ikkuffik transformerimut atasoq qamiguk Halogen-qulliit annikitsumik voltimik atuisut transformerimi innaallagissamik atuiuarput, allaat qulleq qaminngatikkaluaraanniluunniit. Tamanna pinaveersaartinniarlugu, tranforferimut  ikkuffik iikkamiittoq qaminneqartassaaq.

4. Standby atornagu Ikkuffik, inaallagissamik sipaarut computerinnut aamma TV-mut atoruk. Ikkuffik innaallagissamik sipaarutip, atortorissaarutit qamittarpai, atorneqarunnaaraangata (skærmit, printerit, dvd, pinnguaatit il. il). Standby qulliit – qorsuupput  imaluunniit aappaluttuupput – 10 – 15 % angullugit innaallagissamik atuisuupput

5. Qarasaasiamik angallattakkamik aammalu skærmimik saattumik pisigit Taakkuami, qarasaasiat aaliangersimasut aamma skærmit silinnerit innaallagissamik atuineraniit, affaa tikillugu annikinnerusumik atuisarput.

6. Erruiviit errorsiviillu immerluakkit Erruivik errorsivillu ikinnginnerini immerluakkit, appasinnerusumillu kissassusilimmik erruillutillu errorsigit. Qalaassisariaqanngilatit. Errortassat qalipaatillit 30° C-imut errorneqarsinnaapput

7. Manisivik atoruk Panersiivik atornagu manisivik atoruk. Panersiivik atussagukku errortat siggorluarsimatikkit.

8. Kissassuseq nillissuserlu nakkutigikkit Nillataartitsiviup qerititsiviullu nillissusii nakkutigikkit. Nillernerugaangamik atuinerusarput. Nillataartitsiviup nillissusiata pitsaanerpaaffigaa 5° C, qerititsiviullu -18° C. Nillissuseq gradimik 1-imik appartikkukku, innaallagissamik atuineq 5 %-imik qaffassaaq.

9. Iganeq Naatitat imikitsumik uuttassavatit, igallu matoqartinnissaa eqqaamasarlugu. 30 % angullugu sipaaruteqarsinnaavutit, naatsiiat uunnerini annikitsumik imilersimagukkit. Iffiorfikkut igassaguit, kissaqqaarnagu igaassatit ikukkit. Iffiorfik ulikkaaruk, igaatillu naammassilerpata, piffissaq 5-10 minuttit sioqqullugit iffiorfik qamiguk.

10. Ilisarnaat A atortaruk Atortorissaarutinik innaallagissamoortunik pære-nillu pisissaguit tunisassiat A-mik ilisarnaatillit toqqartakkit. A+ aamma A++’mik ilisarnaatillit nillataartitsivinnut aamma qerititsivinnut atorneqarput. A ilisarnaat imermut aamma innaallagissamut atuinikinnermut qulakkerinninneruvoq.

Imermik atuinermi sipaarnissamut siunnersuutitsialaat qulit

1. Erruineq Baalia atoruk. Imeq kuutsiinnarlugu erruinak.

2. Imeq imigassaq Ermuseq nillataartitsivimmiitiguk. Erngup nillertinnissaanut imeq kuutsiinnaqinagu.

3. Uffarneq Kuutsitsivigalutit uffartarit. Uffarfimmut ikillutit uffarnaveersaarit.

4. Nammineerlutit akikillisaagit Illit nammineq ajornanngivissumik aamma akikikitsumik imermut sipaarnissamut atortorissaarutinik ikkussuisinnaavutit, soorlu kuutsitsivimmi imermik sipaarniutinik, imermut atuinermut annikillisaatinik aammalu perlator erngup kuutsitsiviinut ikkussinnaavat. Perlatorip imermut silaannarmik akuliutsitsisarpoq. Taamaalilluni erngup kuseriarneri piviusuminngaanniit annertusisimasutut malugineqartarput. Imermik 40 % angullugu sipaarutaassapput, tassani aamma kuutsitsivimmi imermut sipaarniut aamma atuinermut annikillisaat ilanngullugit atoraanni. Atortorissaarutit atortuerniarfinni assigisaanniluunniit pisiarineqarsinnaapput.

5. Errorsiviit aamma erruiviit Maskiinat immerluakkit aamma siuliinissaq qaanngiinnaruk. Igat allallu angisuut nammineq errukkit. Aammattaarlumi siuliineq pisariaqanngilaq. Nerisakut igitassat errugassaniit piiarsimagaanni naammappoq.

6. Atortorissaarutit ajortissimasut iluarsaatikkit Atortorissaarutit ussiitsut piaarnerpaamik iluarsaatikkit – kalaanit kusertut, anartarfiit koorusaartut il. il. – tassami imeq saligaatsoq annertooq maangaannartinneqarsinnaammat.

7. Aatsitsineq/nillorsaaneq Imeq kuuginnartillugu nerisassanik qerisunik aatsitsissanngilatit imerusuersaatinilluunniit imeq kuuginnartoq atorlugu nillorsaassanngilatit.

8. Perusuersartarfik sipaarniutilik Perusuersartarfik marluinnik kuutsitseriaatilik ikkussuutsiguk (annertuumik/annikinnerusumik kuutsitsisartoq). Aningaasat sipaarutit ukiut arlaqannigitsut qaangiuppata malugineqarsinnaapput.

9. Imeq milittaruk

Kigutigissartillutit, qaqorsaatilersortillutit aamma unngiartillutit.

10. Ilisarnaat A atoruk Atortorissaarutinik pisissaguit, A-mik ilisarnaatillit toqqakkit. A-mik ilisarnaatip imermik aamma innaallagissamik annikinnerusumik atuinissaq qulakkiissavaa.

 

Kiassarnermut sipaarnissamut siunnersuutitsialaat qulit

1. Kiassaatit ajoquteqannginnissaat qulakkeeruk Kiassaatit iluamik ingerlanissaat isumagikkit. Qulaani kissarpata ataanilu nillerlutik, ajoquteqarsimassanngillat.

2. Kissarneq naammaginartuutiguk Inini ataasiakkaani kissarneq naammattuutiguk. Gradimik ataatsimik qaffatsikkukkit nukissaq 5 % atornerussavat. Inini tamani minnerpaamik 16° C-iussapput, 14° C ataappassuk isugutak ajornartorsiutaalersinnaavoq.

3. Kiassaatit tamaasa ikumatikkit Kiassaatit arlallit ataatsikkut ikumatikkit. Taamaaliornermi kissarneq atoruminartumik siammassaaq. Kiassaat ataasiinnaq tamakkersortikkukku sipaaruteqarnavianngilatit. Taannami ataasiinnaq atuinerusussaavoq, kiassaatit marluk pingasulluunniit sisamararterutaannarmik ammatillugit ikinneqarsimagaluarpataluunniit.

4. Kiassaatit assernaveersaakkit Kiassaatit atisanut panersiivittut atussanngilatit pequtinilluunniit assissanngilatit. Silaannaq kissartoq pissusissamisoortumik ingerlateqqissinnaanngilaa inimillu kiassaanissamut nukissamik atuivallaassaaq.

5. Termostatit nakkutigisakkit

Kiassaatit termostatii pequtinik imaluunnit igalaat saaguinik assersimaneqassanngillat – taamaappammi inip kiannera imaluunniit qiianarnera malugisinnaanngilaa. Ukiumut 1-2’riarlutit misissortassavat, termostatit pissusissamisut iliornersut. Tamakkerlugu qipigukku, kiassaat tamarmi kissatsissaaq. Qamikkukku akunnerit 1-2 qaangiuppata kiassaat nillorsimassaaq.

6. Kiassaatit silaannaajartakkit

Silaannaq ruujoriniittoq erngup kaaviaartinnissaraluanik unitsitsisarpoq, taamaalillunilu kissamik ingerlatitsineq unitsinneqartarluni. Ajornatorsiut iluarsineqarsinnaavoq kiassaatit silaannaajaraanni. Kiassaat qamiguk ventililu kiassaatip sinaaniittoq qipiuk. Silaannaq kiassaatimiittoq aniassaaq. Imeq anialerpat ventiili matoqqinneqassaaq. Akuttoqatigiimmik kiassaatit silaannaajartakkit.

7. Eqqortumik silaannarissaasarit Ullormut 2-3-riarlutit ininik silaannarissaasaruit, isugutak illullu iluani silaannaluk pinngitsoortissavatit. Pitsaanerpaavoq minuttit 5-6-it silaannarissaaneq, sivisuumik igalaat ikersisimatiinnartarnagit. Silaannarissaanermi kiassaatit qaminngatittassavatit.

8. Imeq kissartoq sipaaruk Imeq kuutsiinnarlugu erruissanngilatit. Uffarfimmut ikinak kuutsitsivigiinnarlutit uffartassaatit. Uffarluni kuutsitsissutit kiisalu iggavimmi errorfimmilu imermut ammartaatit sipaarutaasut atukkit. Imeq pisariaqanngitsumik kissartittariaqanngilaq. Aammali ima nillertigisariaqanngilaq, bakterissanik pilersitsisinnaanngorluni.

9. Kiffiutitigut igalaallu iluleriit atorlugit sipaarit Illup iigai silarliit, qaliat ruujorillu kiffiuteqartikkit, aamma matut igalaallu ussissuussapput. Igalaat taarserneqarnerini igalaat ussissut atukkit. Igalaat ussissut atornerini suertoqassanngilaq, illup ilua silaannarinnerussaaq igalaanilu ilorlerni ilusuunnginnerussallutit.

10. Atuinerit nakkutigiuk Kiassarnermut uuttuutini kisitsisit sapaatip akunneranut ataasiarlutit alakkartakkit. Taamaalillutit atuineq nakkutigisinnaavat, kiassarnermullu atortorissaarutinik ajortittoqarpat aserortoqarpallu paasipallannerussavatit.