Robottit silarsuaanni nutaami

Nukissiorfiit qullersaqarfianni sulisut robottimik suleqatitaarput. Imaanngilaq robottitut isikkoqartoq, kisianni softwarerobotiulluni. Robotti nalinginnaasunik periutsinik suliassanillu ikiuisarpoq

Nukissiorfiit softwarerobottiata nutaap Nukissiorfiit sulisui suliassaannik allanik pissanganartunillu suliassaqalersippai.

Nukissiorfiit siunissamut pilersaarutitut allaffissornerup digitalisererneqarnerulernissaanut atatillugu suliaanut ilaatillugu software nutaaq atuutilersinneqarpoq, taaneqartartoq softwarerobotti suliffeqarfimmit namminersortumit UiPath-imeersoq.

 

Roboti allaffissornermi atuutilereerpoq siulliit suliassat nalinginnaasut misilittareerlugit suliarisinnaallualeramigit. Pilersaarutaavoq allaffissornermi assigiinngitsorpassuartigut ikiorsiisarnissaa.
– Takusinnaalereerparput atorluarsinnaasoq angusaqarluartartorlu. Soorlu assersuutitut taasinnaavara softwarerobottip nal. akunnera ataaseq pallillugu kontoudskriftit untrilikkaat arlallit anillatsereerlugit tigusisussanut nassiussuuppai. “Qanga” tamakku ulluni arlalinni suliarineqartarput, Niels t. Kronholm oqaluttuarpoq nangillunilu:

– Nalunngilarput piffissap ingerlanerani robottip suli amerlaneroqisunik suliaqartarnissaa ineriartortissinnaallutigu. Naatsorsuutinik naligiissaarinermiit, apeqqutaatinnagu allattukkat tamakkununnga tunngasut suugaluartulluunniit, sullitatta ilanngutitinnerannut ilaajunnaarnerannullu tunngasunut aamma allarpassuarnut tunngasut suliarisalersinnaavai. Kisianni atortoq taanna 100 procentimik ilisimasaqarfigeqqaassavarput ajornarnerusunik automatiskiusumik suliaqartittalissagutsigu, Niels t. Kronholm neriulluarpaluttumik nipeqarluni oqaluttuarpoq.

Aammattaaq Nukissiorfinni aningaasaqarnermut pisortaq, Claus Andersen-Aagaard, qaammatit arlalinnguit ingerlanerinnaanni angusat erseqqarissut pillugit pikkuginnippoq. Kalaallit Nunaanni digitaliusunik aaqqiissutinik atuinermik suliffeqarfittut salliunissamut Softwarerobottip Nukissiorfiit anguniagaannik naammassinnilluarpoq.
– Amerlasuut isumaqarput robotti sulisunut unammilersutut siooranartuusoq. Tamanna kukkunerulluinnarpoq uagullu anguniakkatsinnut akerliulluinnarluni. Illuatungaatigut robottip

allaffissornermi nal. akunnerinik suliffiusunik arlalinnik periarfissiivoq, tamatumuunakkut uagut pitsaassutsitta qaffassarnissaanut periarfissilluta. Aamma sulisut piffissaq sulinermut atugartik allanik pissanganarnerusunut suliassanut atorsinnaalissavaat, Claus Andersen-Aagaard oqaluttuarpoq.

Gameritut atorfik
Softwarerobotti inummik aqutsisumik suliassaanik programeerisinnaasumik pisariaqartitsivoq. Tamatumuuna atorfimmik nutaamik pissanganartumillu ammaassisoqarpoq. Nutaanerpaatut Nukissiorfiit ”gamer”-itut atorfik inuttassarsiuuppaat.

Atorfimmi tassarpiaavoq robottip periutsit assigiinngitsut suliarinissaannut kodertarnissaata suliarisarnissaa kiisalu killiliussat allanngortinneqarnerat malillugit periutsit koderiikkat ataavartumik malinnaaffigiuarnissaat.
– Inuusuttorpassuaqarpoq IT-mut pikkorilluinnartunik. Taakku piginnaasaat atorluarsinnaaqaagut, naak taamatut ilinniarsimanngikkaluarlutik. Taamatut piginnaasaat ineriartortissinnaallugillu silarsuarmut nutaamut pikkunartumut ajornanngitsumik suliaqartarnerat iluaqutigisinnaallutigu, Claus Andersen-Aagaard oqarpoq.