Nukimmik imermillu pilersuineq pillugu pilersaarut

November 2017-imi Naalakkersuisut Nukimmik imermillu pilersuineq pillugu pilersaarut ilisaritippaat. Tassani anguniagassat 35-t, nukimmik imermillu pilersuinermut tunngasut, tassaasut 2030-p tungaanut Nukissiorfiit anguniagai, ilisaritinneqarput.

Pilersaarummi anguniakkat pingasoqiusaapput:

  • Innaallagissamut imermullu akit apparneqassapput.
  • 2030-mi nukimmik pilersuineq, sapinngisamik tamakkiisumik nukimmit ataavartumik tunngaveqassaaq.
  • Nukimmik imermillu pilersuineq nutarsarneqassaaq.

Imermut innaallagissamullu akit appartinneqassapput

1. januar 2018 Naalakkersuisut innaallagissamut imermullu akit assigiit atuutsilerpaat. Tassa imaappoq, nuna tamakkerlugu atuisut imermut m3-mut akiliutigisartagaat assigiilerpoq, 19 kronenngorluni, innaallagissamullu kWh ataatsimut tassaalerluni 1,60 kr. Aalisakkanik nunami suliffissuaqarnermi imermut akiliut tassaavoq 7,85 kroner, m3-mut, kiisalu innaallagissamut 66 øre, kWh-imut. Akit assigiilernerisa kingunerissavaa innuttaasut tamarmik assigiimmik innaallagissamut imermullu akiliisalernerat.

2030-mi nukimmik pilersuineq sapinngisamik nukimmik ataavartumik tunngaveqassaaq

Nunatsinni erngup nukinganik nukissiornissamut periarfissanik ulikkaarpoq. Nukimmik ataavartumik, aalajaatsumik akikitsumillu atuinissamut periarfissat annertupput. Tamanna atorluarneqarumammat 1993-imi Nuummi Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani erngup nukinganik nukissiorfik atulerpoq.

Kingorna erngup nukinganik nukissiorfinnik allanik sanaartortoqarpoq, Utoqqarmiullu Kangerluarsunnguaniittoq allineqarluni. 2017-imi nukiup pilersinneqartup 67,5 %-ia erngup nukinganik tunngaveqarpoq.Tamannalu tanngassimaarutissaavoq. Erngup nukinganik atuinermi, inuiaqatigiit oliamik pisinissaq sipaarutigaat, taamaalillutillu aningaasat nunatsinnit annissorneqanngillat. Aningaasaqarnikkut iluaquteqarpoq, aammali pinngortitamut silaannarmullu mingutsitsinnginneruvoq. Tamanna pillugu siunissami nukiit ataavartut tunngavigalugit nukissiorneq ingerlakkusupparput, soorlu erngup nukinga, anori seqinerlu aqqutigalugit.

Ingerlaavartumik erngup nukinganik atuinerulernissaq nalilersorneqartarpoq, aammali taknologiit siornatigut nunatsinni atorneqarnikuunngitsut atulernissaat misissorneqartarpoq. Aasaq 2017-imi Nukissiorfiit hybridanlæginik, anorisaatit seqerngullu qinngorneri atorlugit nukissiorneq misilittarlugu aallartippaat. Taassuma saniatigut dieselgeneratorit marluk ikkunneqarsimapput, seqineqannginnerani anoreqannginneranilu back-up-itut atorneqarsinnaasut.

2018-imi pilersarutaavoq Sisimiuni anorisaatinik marlunnik nappaanissaq. Taakku misiliutaassapput, anorip qanoq atorluarneqarsinnaaneranik tikkuussisussat, nunatsinni ilaanni silarluttaqisumi. Aamma illoqarfinni nunaqarfinnilu arlalinni anorip qanoq issusaa uuttortarneqassaaq, siunissami sumut atorneqarsinnaanera nalilersorneqarsinnaanngorlugu.

Imermik imerneqarsinnaasumik pilersuinerup iluani nutarsaaneq

Pilersaarut aamma erngup imerneqarsinnaasup tunisassiarineqarnerani ineriartortitsinissamik imaqarpoq. 2019-imi illoqarfinni, 2025-imilu nunaqarfinni DDS ”Dokumenteret Drikkevandssikkerhed” atuutilissooq. Taassuma qulakkiissavaa, erngup imerneqarsinnaasup suliarineqarnerani piumasaqaatit qaffasissut malinneqassasut.   

Pilersaarut uani quppersakkami nassuiarneqarpoq.

Immikkoortumut pilersaarummi anguniakkat atuagaaqqami uani allaaserineqarput.

Nukissiuutinik imermillu pilersuineq pillugu immikkoortumut pilersaarut tamaat uani atuarsinnaavat.

Sektorplanskort

Apeqqutissaqarpit?

Atuisunik Sullissisarfik apeqqutivit akinissaannut periareersimapput. Atuisuinik Sullissivik akeqanngitsumik uunga attavigiuk 80 11 50 imaluunniit mailikkut lg.ti1542151101ifroi1542151101ssiku1542151101n@eci1542151101vrese1542151101dnuk1542151101.

Atuisunik Sullissivik ammasarpoq ataasinngornermiit tallimanngornermut nal. 10:00-imiit 15:00-ilumut.