Igalikumi suliniummik ammaanersiorneq


Assiliisoq: Peter Jensen, Inuk Media

Nukissiorfiit pisortaanerata ullumikkut iluatsilluartumik Nukissiorfiit Igalikumi atortunik assigiinngitsunik atuilluni suliniutaa (hybrid) atoqqaartippaa. Qaaqqusat aamma najukkami najugaqartut nunaqarfinnilu aqutsisut atoqqaartitsinermut , entreprenørinillu suliarinnittuusimasunit sinniissutitat peqataapput aammattaaq Nukissiorfinni sulisut suliniummik suliaqarnermi peqataasimasut pingaaruteqartut.

Atoqqaartitsineq seqinnarissuup ataani nuiaqanngilluinnartumi ingerlanneqarpoq, tamannalu pitsaalluinnarpoq seqernup qinnguaanit katersuisartut qanoq ingerlasarnerannik takutitsinermi.
Nunaqarfik seqernup qinnguaanik katersuisartunit ulloq tamaat sarfalersorneqarpoq, taamatuttaaq batteriit ulikkaarlutik immerneqarput kingusinnerusukkut seqineq tarrippat atorneqartussanngorlutik.

Tigulaarinninneq:
Igalikumi atortut assigiinngitsut atorlugit (hybridimik) suliniummik atoqqaartitsinermi oqalugiaat, sisamanngorneq juulip ulluisa 27-iat 2017.
Nukissiorfiit pisortaat Michael Pedersen:

“Ullumi ulloq Nukissiorfinnut assut pingaaruteqarpoq.

Ullumikkut uagut Nukissiorfiit atortut assigiinngitsut ataqatigiissillugit atorlugit suliniut siullerpaaq atoqqaartipparput maani nunaqarfimmi pinneqisumi – Igalikumi.

Suliniutip Nukissiorfinni suliarisartakkavut tamaasa kusanarluinnartumik takutippai aamma suut uagutsinnut ilisarnaataanersut:
– Tassa uagut Nukissiorfiit Kalaallit Nunaat qorsuunerulersippaat
– Tassa uagut Nukissiorfinni piareersimaffigaarput periarfissanik nutaanik aamma aaqqiissutissanik nutaanik isiginninniarnissarput
– Tassa uagut Nukissiorfinni nalilinnik pilersitsisarpugut ilisimasaq aamma assigiinngitsunik immikkut ilisimasaqartut suleqatigiitsillugit.

Nukissiorfiit Kalaallit Nunaat qorsuunerulersippaat
Suliniut manna piviusumik assersuutaavoq qanoq iliorluni Nukissiorfiit Kalaallit Nunaanni nutaaliornikkut mingutsitsinnginniarnerannut. Suliniut tamakkerluni atuutilereerpat anguniagaavoq dieseluuliamik atuinitta malunnaateqarluartumik annikillisinnissa, tamatumunngalu taarsiullugu nukissiornermi isumalluutit najukkamiittut aamma ataavartumik tunngaveqartut – tassaasut seqineq aamma anori – atorlualissallutigit. Najukkami silaannaap pissusianut aamma nunarsuaq tamakkerlugu silaannaap pissusianut iluaqutaasumik.

Nukissiorfinnit periarfissat aamma aaqqiissutissat nutaat isiginiarneqarput
Suliniut Nukissiorfiit tungaanit siullerpaajuvoq, tassa seqineq, anori aamma batteriinut katersuiffiup generatorimik nalinginnaasumik ilallugit ataatsimoortinneqarnera. Suliniummi matumani immikkorluinnaq ittoq taassaavoq atugarisat taakku sisamat Kalaallit Nunaanni pissutsit tunngavigalugit sullittakkanik pilersuinerisa misilerarnissaat – matumani pineqarlutik Igalikumi sullittakkanik pilersuineq.

Suliniut pillugu annertunerulaartumik.
Suliniut pillugu annertunerulaartumik. Suliummi ilaapput seqernup qinnguaanit tigooraasut 620 kvadratmeteriusut nunaminertami 1.400 kvadratmeterisut annertussuseqartumi napparneqarsimasut. Seqernup qinnguaanit tigooraasut qaavinnut anorisaatit sanimukartut 67-it ikkussuunneqarput. Batteriinut toqqorsiviup nukissiaq katersortarpaat, tassa seqerngup qinnguaanit tigooraasut aamma/imaluunniit anorisaatit nioqqutissiarisaat nunaqarfimmi atuisartunit ingerlaannartumik atorneqanngitsoq. Nukissiaq batteriinit katersorneqartarpoq, tassaniittarlunilu nunaqarfimmut nukissiamik pilersuinerup ilaneqarnissaata tungaanut, tassa seqerngup qinnguaanit katersuisut aamma anorisaatit annikitsumik nukissiornerisa nalaanni. Seqernernaniluunniit anorlinngippat kiisalu batteriit nukissamik imaarussimallutik, taava nunaqarfimmik sarfamik pilersuinermut dieselgeneratori atorneqalissaaq. Nukissiorfinnit naatsorsuutigineqarpoq upernariartornerani siusissukkut ukiariartornerani kingusissukkut nukissiap ilaa malunnaateqarluartumik seqinermit imaluunniit anorimit nioqqutissiarineqarsinnaasoq. Tamatumalu kingunerisaanik dieseluulia pisariaqartinneqartoq annikinnerussalluni.

Oqaatigineqareersutut suliniut misileraaneruvoq uagullu ingerlaavartumik sulissutigissavarput ineriartortinneqarnissaa aamma pitsanngorsarneqarnissaa, imaassinnaavorlu aammattaaq ataavartumik nukissiuutigineqarsinnaasunik allanik ilallugit.

Uannut pingaaruteqarpoq erseqqissaatigissallugu oqaaseq pingaaruteqartoq misileraaneq. Matumani pineqarpoq suliniut misiligutaasoq uagut allallu qanimut malinnaaffigisassaat, kiisalu misilittakkanik amerlasuunik pissarsiffigisassarput. Nutaanik ilikkagaqassaagut, teknologiinik nutaanik, nukissamik pilersitsinermut periutsinik nutaanik. Suliniummit misiligutaasumit pilersuinermut atortumit misilittakkat piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu tunngaviussapput aalajangernissamut aamma immaqa atortunik assingusunik Kalaallit Nunaanni sumiiffinni allani ikkussuinissamut.

Nukissiorfinni nalilinnik pilersitsisarpugut ilisimasaq aamma assigiinngitsunik immikkut ilisimasaqartut suleqatigiitsillugit

Nukissiorfinni ukiuni 20-ni misilittagaqarfigaarput ataavartumik nukissiornermik atuineq – tamatumani pingaarneruvoq imermik nukissiorfinnik ilisimasaqarneq aamma periarfissanik atuineq. Uagut Nukissiorfinni pikkoriffigaarput pisut ajunngitsumik ingerlanissaat Kalaallit Nunaannut atatillugu – ingerlatsisinnaalluta silap pissusaata ajornartorsiornartup ataani ulloq unnuarlu nalunaaquttap akunnerini 24-ni – sapaatit akunneranni ulluni 7-ini – ukiumut ulluni 365-ini. Ilisimasaq aamma misilittagaq Nukissiorfinni piffissaq tamakkerlugu atugarput, pilersaarusiornitsinni, suliniutinik piareersaanermi aamma atortuutitsinnik amerlasuunik ingerlatsinitsinni.

Taamaattumik ullumikkut qutsavigerujussuarniarpakka Danmarkimiit PM Energi, LED Solar Maniitsumiit aamma Qaqortumiit QEF. Nukissiorfiit pingaartippaat aamma ataqqillugit sammisani assigiinngitsuni immikkut ilisimasasi – immikkut ilisimasat pingaaruteqarluinnartuusut, uagut ilisimasatsinnit piviusunngortitsisinnaanitsinnut, soorlu piviusumik suliniummik matuminnga. Ilissi tamassa assut sulilluarsimavusi, tamatumalu kinguneraa suliniutip piviusunngorsinnaanera.

Nukissiornermut atortoq maannakkut tunniunneqarpoq misileraaneq ingerlanneqassalluni soqutigisaqatigisat maaniittut avataaniittullu qanimut suleqatigalugit”.

Atortumut kisitsisitigut paasissutissat:
Seqernup qinngornerinit katersisartut (solcellet) 400-t immikkoortunut sisamanut agguataarlugit. Immikkoortoq ataaseq 25 kW-it missiliorlugit sarfaliorsinnaavoq. Katillugit 100 kW-t anorisaatit 64-it solcellenut sisamanut tulleriiaakkat qaavannut agguataarneqarput. Katillugit 20 kW-imik sakkortussusilimmik sarfaqarput. Dieselimik generatorilimmik sarfaliuut marlunnik atortoqarpoq immikkut tamarmik 64 kW-iliortartunik – katillugit 128 kW-imik.

Batteriit nukissiaq toqqortortarpaat, tassami solcellenit aamma anorisaatinit immerneqarsinnaallutik, aamma dieselitortumik generatorilimmik atortumik.

Batteriit tamakkerlugit immerneqareeraangata sarfaliorneq unittarpoq nunaqarfillu tamakkiisumik batteriinit pilersulerlugu. Naatsorsuutaavoq ataavartumik nukissiamik pilersuiffiit – solcellet aamma anorisaatit – nunaqarfiup pilersorneqarneranik annertuumik ilapertuutaanissaat.

Upernaleriartoraangat ukiulernissaata tungaanut nalilersorneqarpoq solcellet nukissiamik nioqqutissiortarsinnaanissaat – aasaaneranilu annertunerusumik, kisianni aammattaaq piffissap ilaani ulluni qaamanerup sivikinnerpaaffiani/ullukinnerusuni.

Naatsorsuutigineqarpoq anorisaatit ukiakkut siusissukkut aallartittumik upernarnissaata tungaanut atuunnerusarnissaat.

Qulaani allassimasoq naatsorsuutaavoq. Pingaarnerpaavoq atortut ilaasa ataasiakkaat misilittagaqarfigineqannginneranni inerniliisoqannginnissaa.

Aammattaaq naatsorsuutigineqarpoq ukiumut diesel uulia 36.000 literip ileqqaarutigineqartarnissaa – tassa 200.000 kr.-inik nalileqartoq (maannakkut uuliap akiata atuuttuusup nalinga).

Tassunga aamma ilanngunneqassapput avatangiisinut pitsaasumik kinguneqarnissaa diesel uuliap ikumatinneqarneranit avatangiisinut ajoqutaasut aniatitsinerit annikinnerussammata.

Nukissiorfiit suliniut ukioq ataaseq qaangiuppat nalilersussavaat.