12. juli 2010
Pingasunngornermi 14. juli 2010-mi nalunaaqutaq 15.00 Nukissiorfinni pisortaanerup Svend Hardenbergip biilinut innaallagiatortunut marlunnut matuersaatit Naalakkersuisunut ilaasortanut tunniutissavai. Aaqqissuussineq Nuummi Katerittarfik Amisuni pissaaq, tassani illoqarfimmiut aamma biilinik innaallagiatortunik Nukissiorfinnit pisiarineqarsimasunik takusaasinnaassallutik.
Naalakkersuisut siulittaasuat Kuupik Kleist, kiisalu Ineqarnermut, Attaveqarnermut Angallannermullu Naalakkersuisoq Jens B. Frederiksen angallatinik pujuliunngitsunik nipeqanngingajavissunillu marlunnik taakkuninnga qaammammi ataatsimi misileraasuussapput.
Biilit innaallagiatortut siunissami atugassaapput
Biilit innaallagiatortut CO2-mik aniatitsinerup millisarneqarneranut atatillugu pingaaruteqartussanngoqinerat Nunani tamalaani inuiaqatigiinni isumaqatigiissutaasorujussuuvoq. Biilit innaallagiatortut Kalaallit Nunaanni soqutiginarsinerupput, tassami illoqarfinni annerusuni amerlanerni aqqusineeraqaratta erngullu nukinganik innaallagissiorfeqarluta.
Biililli innaallagiatortut maannamut Atlantikup Avannarpasissuani annertuumik takutinneqarsimanngillat. Pingaartumik innaallagiatortunik biilissaqannginnera pissutigalugu aammali issittorujussuup silaannaallu tarajulerujussuup biilinut batteriillu attartussusaannut qanoq sunniuteqarnissaat ilisimaneqannginnera pissutigalugu.
Atlantikup Avannarpasissuani suleqatigiinneq
Tamanna atlantikup avannarpasissuani suleqatigiinnermi ingerlatallit iluarsinialerpaat.
Suliniummi, tassa El-mobility-mi biilit innaallagiatortut assigiinngitsut atlantikup avannarpasissuani pissutsini silaannarnilu assigiinngitsuni atorneqarnerini paasissutissanik sanilliussinissaq siunertaavoq. Nukissiorfiit saniatigut Icelandic New Energy aamma Orkusetur Islandimeersut kiisalu SEV Savalimmiuneersoq suliniummi peqataapput.
- Nukissiorfiit biilinik innaallagiatortunik maani nunatsinni misileraanissamut misilittagaqalernissamullu, kiisalu nunanit suleqatigisatsinnit Islandimit Savalimmiuniillu inernernut sanilliussinissamut biilinik marlunnik pisivoq, ineriartortitsinermut siunnersorti Jens Henrik Nielsen Nukissiorfiit suliniummut peqataanerannut akisussaasuusoq oqarpoq.
Ilisimanninnerulernissaq
Paasissutissat sanilliunneqartussat tassaapput; kilometerit ingerlavigineqartut, agguaqatigiissillugu sukkassuserisimasat, angalaariaatsit, piffissat batteriit immerneqarfigisaat, innaallagiamik atuineq aserfallatsaaliinissamullu pisariaqartitsinerit. Tamatumunnga peqatigitillugu maani nunatsinni biilinik innaallagiatortunik ingerlassineq pillugu inatsisit attaveqaatillu piareersarneqassapput.
- Tamatuma saniatigut nunani pingasuni tamani workshopertoqassaaq, biilinut innaallagiatortunut ilisimasaqarnerulerumalluni, Jens Henrik Nielsen nangippoq.
Innaallagiatortunik biilisineq Namminersorlutik Oqartussanit tapiiffigineqarpoq suliniullu suleqatigiissutaasoq NORA-mit (Nordisk Atlantsamarbejde, komité Nordisk ministerrådimiittoq) aningaasaliiffigineqarpoq.
Think attartortitassaq
Biilinik toqqaanermi Norgemi Think City toqqarneqarpoq, taanna niuernermi pineqartumi siullersaalluni maannamullu kisiartaalluni innaallagiatortunik biililiortuuvoq.
Naalakkersuisunut ilaasortat marluk biilinik taakkuninnga marlunnik misileraareerpata Nuummi suliffeqarfiit arlallit biilinik attartorsinnaassapput, teknologii nutaaq misilittagaqarfigilerniassammassuk. Tamatumunnga peqatigitillugu Nukissiorfiit taakku atorneqarnerannut paasissutissanik katersissaaq. Ukioq manna kingusinnerusukkut aamma aaqqissuussisoqassaaq, tamatumani Nuummiut misiliillutik ingerlatsisinnaassallutik.
2011-p aallartinnerani biilit arlaata Islandimi Savalimmiunilu suleqataasunut nassiunneqarnissaat pilersaarutaavoq. 2011-mi kingusinnerusukkut Nukissiorfiit suliniut pineqartoq aqqutigalugu Mitsubishi i MiEV-mik attartussaaq.
