24. februar 2010
Ilulissata avataanni erngup nukinganik innaallagissiorfiliornissamut Nukissiorfiit ullumi entreprenørit suliffeqarfiutaannik E. Pihl & Søn Grønlandimik isumaqatigiissuteqarput.
Ilulissani innuttaasut aasamut ukiunilu tulliuttuni sanaartungaatsiarnermik malugisaqassapput. Tassami illoqarfimmut innaallagissiortussamik innaallagiatortumillu kiassarnermik qaminneqarsinnaasumik pilersuisussamik erngup nukinganik innaallagissiorfiliortoqassaaq. Sulineq 2010-mi juunimi aallartissangatinneqarpoq, sanaartugassamut angisuumut atatillugu campiliornikkut.
Erngup nukinganik innaallagissiorfik 1. november 2012-imi turbinemit siullermit innaallagissiorsinnaalissangatinneqarpoq. Sanaartugaq tamarmi 2013-imi ingerlalissangatinneqarpoq. Ukiumut 65 GWh-nik nukissiorsinnaassaaq (gigawatttimer, 1 GWh = 1.000.000 kWh) taamaalillunilu Nuummi Kangerluarsunnguami erngup nukinganik innaallagissiorfiit annersaasa tullerilissallugu.
Entreprenøri misilittagalik
Erngup nukinganik Ilulissanut pilersuinermut atorluaanissaq 1980-ikkulli nalaanni misissorneqalersimavoq 2009-milu tamakkerlugu suliarinnittussarsiuunneqarpoq. Neqeroorutinik sukumiisumik misissuereernermi Namminersorlutillu Oqartussanit inaarutaasumik akuersissuteqartoqareerneratigut erngup nukinganik innaallagissiorfiliornissamik suliassaq entreprenørit suliffeqarfiutaannut E. Pihl og Søn Grønlandimut tunniunneqarpoq, tassani Nukissiorfiit sanaartortitsisuullutik. Entreprenøri ilaatigut aamma Sisimiuni erngup nukinganik innaallagissiorfiliornermi entreprenøriusimavoq.
Sipaarutissarujussuit avatangiisinullu iluaqutissat
Erngup nukinganik innaallagissiorfik atulerpat innaallagissiorfik kiassaateqarfiutigisoq sillimmataalissaaq. Innaallagissiorfik kiassaateqarfiutigisoq taanna maanna ukiumut uuliamik 6 millioner literit missaanniittunik atuisarpoq, tamannalu imermit kuuttumit nukissamik taarserneqassalluni. Tamatuma saniatigut ungasianit kiassaanermut kissartuliornermi uuliamut atuisoqartarpoq. Elektrokedelinimmi ikkussisoqassaaq innaallagissamik erngup nukinganik innaallagissiorfimmeersumik kissamik pilersuisinnaasussanik. Uuliamut kiassaatit (oliekedler) pioreersut sillimmataassapput.
Erngup nukinganik innaallagissiorfik taamaalilluni uuliamik akisuumik eqqussukkamik pinngitsuinnginnerusinnaalernermut tapertaassaaq. Tamatuma saniatigut soorunami nukissiornermik uuliamik tunngaveqartumik mingutsitsiviusumik pinngortitap nammineq nukinganik taarsiinermi iluanaartoqarujussuassaaq.
Teknikimut tunngasut
Erngup nukinganik innaallagissiorfik Qinnguata Avannarliup tatsillu Paakitsup Akuliarusersuup akornanni kangerliumanermiissaaq, Ilulissanit avannamut kangimut 50 kilometerit missaanniittumi. Erngup nukinganik innaallagissiorfik imeqarfimmit immap qaanit 187 meterinik portutigisumiittumit sivinganermik atorluaaviussaaq. Katillugit 5-6 kilometerinik takitigisumik putorsualiortoqassaaq imeq nunap iluani innaallagissiorfimmut ingerlatinniarlugu. Innaallagissiorfimmi turbinet pingasut 7,5 MW-usut (megawatt) tassa katillugit 22,5 MW-t ikkunneqassapput generatoritaasut peqatigalugit erngup kuuttup nukinganik innaallagissiortussat.
Innaallagissiorfiup putorsuartaasalu saniatigut sanaartugaq aamma Ilulissanut nassiussuiveqarpoq sakkukillisaavittalinnik. Ilulissani erngup nukinganik innaallagissiorfimmi aamma sanaartukkamik tamarmiusumik aqutsinermut nakkutilliinermullu ungasianit nakkutilliissummik ikkussisoqassaaq.
