11. august 2011
Marlunngorneq augustip ulluisa 9-t 2011 tamanut ammasumik Nukissiorfiit qaaqqusisutut isumassarsioqatigiinnerni marlunnik ingerlatsivoq, biilinut innaallagiatortunut brintimullu tunngasunut. Taakku immikkut ingerlanneqarput kulturikkut illorsuarmi Katuami.
Isumassarsioqatigiinnerni taakkuninnga marlunni nalinginnaasumik kalaallinut innuttaasunut tunngapput siunertaavorlu biilit innaallagiatortut ineriartornerisa sumut killinneri paasissallugit aamma kalaallit nunaannut pissutsinut qanoq innersut kiisalu nunap avannarpasissuani brint pillugu susoqarnersoq.
Aaqqissuusinermut allaat Islandimiit, Norgemiit, Savalimmiuniit Kalaallit Nunaanniillu saqqummiisunik takkuttoqarpoq. Katillugit inuit 35-t peqataapput. Ilaatigut Namminersorlutik Oqartussaniit peqataasoqarpoq, Kommuneqarfik Sermersuumiit Nukissiorfinniillu kiisalu nunamit biileernianit sinniisut, atuarfinniit, tusagassiortunit inuinnarnillu soqutiginnittunik.
Tusarliussaq atorsinnaasoq
Ullormut akisussaasoq tassaavoq ingerlatsinermut siunnersorti Jens Nielsen, nammineq marlunnik saqqummiisoq.
- Isumaqarpunga ulloq assut iluatsilluartoq. Saqqumiisoqarpoq pitsaalluinnartunik amerlasuunik, paasissutissanik piviusunik ukkanneqartunik atuinnarianik, Jens apeqquterpassuarnut qujangaartoq aammalu saqqummiisut peqataasullu akornini oqallinneq ammasoq nuannaarutigalugu paasititsivoq.
Isumaa nuannersoq Birtha Biancop taperserpaa, HR-aqutsisoq sulinngiffeqarfimmilu Nukissiorfinni pisortaanerugallartoq aamma Ineqarnermut, Attaveqarnermut Angallannermullu Naalakkersuisoq Jens B. Frederiksenip taperserpaa. Marluullutik akunnerit siulliit ullormi tamarmik immikkut ammaanersiornermi oqalugiarput.
Pitsaasunik misilittagaqarneq
Ullup ingerlarngata annerpaartaa biilinut innaallagiatortunut sammivoq aamma nunat avannarliit biilinut pilersaarut El-mobilitymut tunngasumut sammivoq. Suliffeqarfinniit sinniisunit peqataasut - Islandimiit, Savalimmiunit Kalaallit Nunaanniillu – suliap killiganut tunniussivoq.
- Nalinginnaasumik paasinarsivoq paasisat amerlasuut pilersaarummit pissarsiarineqartut ajunngilluinnartumik, kisianni aamma misilittakkatsinnik ajornerusunik immitsinnut ilinniuteqarsinnaavugut, taamaalilluta kukkussutigeqqinnginniassagatsigit, Jens Nielsen nassuiaavoq.
Pilersaarut 2010-mi aallarnisarpoq 2012-milu februari qaammat naammassinissaa naatsorsuutigineqarluni.
Nalunaarusiaq naggataajusoq pilersaarummit tigusaq atuarneqarsinnaalissaaq tamanut.
Peqataasut aquttut
Isumassarsioqatigiinnerit taakku marluk akornini peqataasunut biilit innaallagiatortut assigiinngitsut misilillugit aqunnissaannut periarfissinneqarput. Aaqqissuussineq Katuami eqqaanilu biilinut inissiivimmi ingerlanneqarpoq taamaalilluni takornarissat saneqquttut, innuttaasut, tusagassiortullu katersuutsilerlugit.
- Katillugit biilit sisamat katersorsimavavut; Mitsubishi i Mievsimeersut marluk aamma Th!nk-meersut marluk Islandimeersut, DeresAutomeersut ISS-meersut Nukissiorfinneersullu, Jens oqaluttuarpoq.
Nutaanik misileerusuttunut aamma periarfissaasimavoq timersuutinik tunngasunik niuvertarfik Ittu-p pii knallertit innaallagiatortut marluk misilinnissai aamma segwaysit marlunnik assakaasullit motooritortut, namminneq napasinnaasut, marlunnik assakaasulinnik ingerlasinnaasut- ISS-meersut.
Ataatsikkut pingasut
Pilersaarummut biilit innaallagiatortut pillugit pimoorussisut amerlammata aamma NAHA-mi sulisut- North Atlantic Hydrogen Association , (Nordatlantisk Brintforening) – NAHA-p ataatsimeersuarneranut atatillugu biilinik innaallagiatortunik isumassarsioqatigiinnermut ilanngunneqarsimavoq. Taassumallu periarfissaq aammaappaa aaqqissuusineq annikinnerulaartoq brint pillugu pilersaarutit assigiinngitsut nunap avannarpasissuani killiffiit oqaluttuarissallugit.
- Ilaatigut brintiliorfipput pillugu oqaluttuartoqarpoq aamma Islandimiit siunnersuutit amerlasuut tunniunneqarput angallatit brintip nukinga atorlugu sananerinik susarnissaq susannginnissarlu pillugit, Jens naggasiivoq.
