Siunissamut takorluukkat

Siunissamut takorluukkat
Nukissiorfiit takorluugaraat inuiaqatigiinnut pitsaanerpaamik akikinnerpaamillu nukimmik ineriartortitsinissaq avatangiisinik illersuisumik. Taamaattumik ukiuni aggersuni nunatta uuliamik isumalluuteqarnera millisarniarlugu suliniuteqartuarpugut. Anguniagarput taanna anguniarlugu arlalinnik suliniuteqarpugut takorluukkatta piviusunngortinnissaanut. Maani naatsumik taakku uani atuarsinnaavatit.

Erngup nukinga
Nunarput erngup nukiliornissamut periarfissarpassuaqarpoq, taamaattumik amerlanerusunik erngup nukiliorfiliornissaq sukumiisumik misissorneqarpoq. Suliffeqarfik 2006-imiilli ataavartumik nukissiuutinit nukissiorneq annertusarniarlugu, tassa erngup nukinganik innaallagissiornerulerniarluni ineriartortitsiviusimaqaaq. Erngup nukinganik innaallagissiorneq 2006-imi nukissiornerup tamarmiusup 40 %-iata missaaniippoq. 2009-p naanerani taanna 60 %-ip missaaniippoq. Tamatuma Sisimiuni erngup nukinganik innaallagissiorfiliorneq sanaartortup 2009-mi ukiakkut misilerarlugu aallartitaa ilanngullugu. Innaallagissiorfiup 2010-mi upernaap ingerlanerani tunniunneqarnissaa naatsorsuutigaarput.

2010-mi januaarip naanerani erngup nukinganik innaallagissiorfiliornissaq alla Namminersorlutik Oqartussat akueraat. Erngup nukinganik innaallagissiorfik Ilulissat avannamut kitaanni 50 kilometerit missaannik ungasitsigisumiissaaq 2013-imilu naammassissangatinneqarluni. Erngup nukinganik innaallagissiorfiit tallimassarisaata taassuma kingunerissavaa nukissiornitta 70 %-iata tungaanut nukissamik eqqiluitsumik ataavartumillu tunngaveqarnissaa. Ileqquusumik tunisassiorneq pitsanngorsagaq Naak innaallagiamut kiassarnermullu nukissiornerput anneruleriartuinnartoq erngup nukinganeersuugaluartoq innaallagissiorfitta amerlanersaanni tunisassiorneq dieselolie atorlugu suli ingerlavoq. Tamatumunnga atatillugu sumiiffinni ataasiakkaani susoqarsinnaanera ingerlaavartumik naliliiffigisarparput, nukissiorneq pitsanngorsartuarumallugu avatangiisinullu artukkersuutit millisarumallugit.

Ilulissani erngup nukinganik innaallagissiorfiliornermik aallartitsinissatta kingunerisaanik maanna erngup nukinganik innaallagissiorfiliornissamut tullermut aalajangiinissamut tunngavissiuleruttorpugut. Tamatumani Aasiannut Qasigiannguanullu innaalagissiorfiliorsinnaaneq pineqarpoq. Aalajangiinissamut tunngaviup 2013-imi ukiakkut saqqummiussinnaanissaa naatsorsuutigaarput, 2014-imi sanaartorneq aallartissinnaassalluni.

Ungasianiit qarasaasiakkut atuaanerit
Uuttuutinik ungasianiit qarasaasiakkut atuarneqarsinnaasunik taarsersuineq suliaralugu ingerlapparput. Tamanna ima kinguneqassaaq 2014-mi uuttuutitoqqat tamarmik nutaanik atuinermut uuttuutinik ungasianiit qarasaasiakkut atuarneqarsinnaasunik taarserneqarsimassallutik. Nuna tamakkerlugu uuttuuteqarpoq 43.000-nik amerlassuseqartunik.

Uuttuutinik ungasianiiit qarasaasiakkut atuaanerinik peqalernerup periarfissippaatigut atuinerup qanoq inneranik malinnaasinnaanissamik, Nukissiorfiillu tunisassiornermut pilersaarusiornissamut sakkussamik pitsaanerusumik tunaartaqarnerusumillu peqalersillugit. Kingulliullugu minnerunngitsumillu atuisut pitsaanerusumik sullinneqassapput, nukimmik imermillu atuinertik piffissamut naleqquttoq qanoq inissisimanersoq takusinnaalerlugu, sipaarniutimillu qanoq kinguneqarnera takunasuarsinnaalerlugu.

Brintimik tunisassiorneq
Nukissiorfiit Kalaallit Nunaanni siullerpaamik brintiliorfimmik pilersitsipput, brintiliornermut brintimillu atuinermut atugassamik. Nukissiorfiit Nuup kujataani Kangerluarsunnguami erngup nukinganik innaallagissiorfimmit naammassisinnaasat sinnerisa brintiliornermut atorluarneqarnissaannut periarfissat misilerarusuppaat.

Brintiliorfeqarnikkut suliffeqarfik brintimik nukissiuutitut tunisassiornermik atuinermillu misilittagaqalissaaq. Taanna aamma takutitsissutaassaaq innuttaasut brintimik ikummatissanillu nukissamik katersuiviusumik ilisimanninnerulissutigisassaat.

Kiassaateqarfimmiit kiassarnerup annertusarnera
Illoqarfinni anginerusuni kiassaateqarfiit annertusarnissaannut periusissanik pilersaarusiuleruttorpugut. Nuummi innaallagissamik kiassarnermik annertusaaneq unitsipparput, peqqutigalugu kiassaateqarfitsigut kiassarneq suli atorneqanngitsumik periarfissaqarmat. Aamma ukiuni aggersuni illoqarfinni ikuallaavinni ataasiakkaani annertunerusumik kiammik tunisassiortoqalissammat.

Biilit innaallagiatortut
Biilit innaallagiatortut maannamut issittumi annertuumik misilittarneqanngillat. Pingaartumik biilit innaallagiatortut pissarsiassaanngimmata aammalu silaannaap issittorujussuup tarajulerujussuullu biilinut batteriillu atasinnaassusiannut qanoq sunniuteqarnissaa ilisimaneqanngimmat. 2010-mi qaammatini arfinilinni misileragassanik biilinik innaallagiatortunik marlunnik pissarsinissarput naatsorsuutigaarput, biilit innaallagiatortut misilerarniarlugit misilittagaqarfigilerniarlugillu. Tamatumunnga ilanngullugu piffissami sivisunerusumi misileragassanik biilinik ataatsinik marlunnilluunniit nammineq pisisinnaanerluta misissussavarput.