Kiassarneq

Ungasianit kiassarneq sunaava?
Ungasianit kiassarneq tassaavoq kissarneq kiassaateqarfimmi annerusumi – nukissiorfimmi kissarnermik pilersuisumit suliarineqartoq – sumiiffimmik isorartuumik kiassarnermik pilersuisuusoq.

Kiassarneq qanoq suliarisarparput?
Kiassarnermik pilersueriaatsitsinni qitiupput kiassaateqarfik aamma nukissiorfik kissarnermik pilersuisoq. Taakkunani marluinni nukissamik pissarsiniarluni uulia ikumatinneqartarpoq. Assigiinngissutigaa, kiassaateqarfimmi uulia ikumatinneqartarpoq imeq kiassarnermut atugassaq kissarsuutini uuliatortuni kissartinneqarnissaa siunertariinnarlugu.
Nukissiorfimmi kiassaateqarfiusumi uulia ikumatinneqartarpoq motorini disel-imik ingerlatilinni innaallagissamik tunisassiorniarluni. Motorit dieselitortut imermik nillusaammik nillorsimatinneqartarput, imerlu nillusaataasartoq erngup ungasianit kiassaataasup uunnaaneranut atorneqartarpoq.
Qaqortumi, Nuummi, Maniitsumi, Sisimiuni aamma Ilulissani kommunip eqqakkanik ikuallaavianit kissarneq sinneruttoq kiassarnermut aamma atorneqartarpoq.

Kiassarneq qanoq suliarineqartarpa?
Kiassarneq suliarineqareeraangat ruujorit kiffiusersukkat aqqutigalugit imertut kissartutut sullitanut ingerlatinneqartarpoq; ruujori ataaseq siumut ingerlatitsisartoq, allalu kingumut ingerlatitsisartoq. Periutsimi tassani nukissap 2-10 %-ia maangaannartarpoq.
Illorsuarni tamani kiassarnermik pissarsisartuni qitiusumik kiassaateqarfimmik taaneqartartoq ikkussuunneqartarpoq, kissarneq attavitsigut ingerlasoq illorsuup kiassaateqarfianut erngullu kissartup aqqutaatigut ingerlateqqinneqartarluni.
Ingerlatitseqqinneq kissarnermik naleqqussaatikkut pisarpoq, kissarnerlu ingerlatinneqartarpoq imeq kissarnerup aqqutaaneersoq imerlu illorsuup aqqutaaneersoq imminnut akulerutsinnagit.

Innaallagissamik kiassarneq sunaava?
Innaallagissamik kiassarneq innaallagiaq nukissatut atorlugu kiassaariaatsimut ataatsimut taaguutigineqarpoq.
Nuummi pisortat sanaartugaat nutaat tamarmik Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni erngup nukinganik nukissiorfimmit innaallagissamik kiassaasersorneqartarput.

Innaallagissamik kiassarneq qanoq suliaralugulu ingerlatittarparput?
Inissiat ataasiakkaat aalajangersimasumik innaallagissamik kiassaatinik taaneqartartunik ikkussivigineqartarput, inissiani ataasiakkaani kiassaatit innaallagiatortut ikkunneqartarlutik, init kiassarniarlugit kiisalu imermut kissaat innaallagiatortoq imermut kissartumut atugassaq.
Taamattaaq innaallagiatortunik kiassaatinik qaminneqarsinnaasunik peqarpoq, kiassaateqarfinni pioreersuni innaallagiatortunik kissarsuuteqartuni. Imermik kissaat innaallagiatortoq atorlugu imermik kissartumik tunisassiortarput.
Kissarsuutit innaallagissamoortut ingerlajuassapput imeqarfimmi innaallagissamik pissarsisinnaatilluni. Nalinginnaasumik innaallagissamik atuinerup qaffakkiartornera ilutigalugu kissarsuutit innaallagissamoortut qaminneqarsinnaapput, kissarnermillu tunisassiorniarluni kissarsuutit uuliatortut ikillugit atoqqinneqalersinnaallutik.

Kiassarneq qanoq annertutigisoq tunisarparput?
Ukiut tamaasa kiassarneq 190 million kWh (kilowatt-tiimit) angullugu tunisarparput. Tunisassioriaatsit pingasut; kissarsuutit uuliatortut atorlugit kiassarneq tuniassiarineqartoq, innaallagissamik tunisassiornermi kissarneq sinneruttoq aamma innaallagiatortumik kiassarneq, annertussutsit katinnerini assigiingajalluinnarmik annertussuseqarput.
Kiassarneq kommunit eqqakkanik ikuallaaviineersoq 2006-imi 21,6 million kWh-it missaanniippoq.

Inoqutigiit kiassarneq qanoq annertutigisoq atortarpaat?
Inoqutigiit tamakkinngivillugit kiassarnermik uagutsinnit pisisarput, taamaammat innuttaasut tamaasa eqqarsaatigalugit agguaqatigiissitsinermik kisitsisaateqanngilagut.
Ataatsimulli isigalugu oqartoqarsinnaavoq inoqutigiit ataatsit innaallagissamik atuinermut naleqqiullugu kiassarnermut annertunerujussuarmik atuisartut. Silaannaap nillernera tamatumunnga peqqutaavoq.

Kiassarneq qanoq akeqarpa?
Kiassarneq sumiinneq apeqqutaalluni MWh ataatsimut 550-620 kr-mik akeqarpoq.

Akit uani takukkit.